Arvoisat Lentosotakoulun Killan jäsenet.

Kilta johtokuntineen ei ole jäänyt laakereille
lepäämään. Olemme tarmokkaasti tarttuneet niihin tehtäviin, jotka olimme itsellemme määritelleet Lentosotakoulun lähdettyä. Toiminnan painopiste on kevään aikana ollut uuden vitriinin suunnittelussa, lupien anomisessa sekä rahoituksen järjestelyssä. Lisäraha ei pahaa tekisi. Lentokoneet vitriiniin ovat kuitenkin hyvin hanskassa. Ensimmäinen Vinka, joka lennetään loppuun, on luvattu Ilmavoimien taholta meille. Keski-Suomen Ilmailumuseosta löytyi Pyry, ja vieläpä hyvässä kunnossa. Toinen löytö oli Stiegliz, tosin ei niin hyvässä kunnossa. Nämä molemmat koneet saamme vitriiniin kunnostuksen jälkeen. Stigu kunnostetaan Suomen Ilmailumuseon vapaaehtoisvoimin Vantaalla. Aikanaan nämä Kauhavalla palveluskäytössä olleet koneet tulevat uuteen vitriiniin.

KUVA: Puolustusvoimat 

Lentosotakoulun Kilta ry:n perinteinen esitelmätilaisuus järjestetään yhteistoiminnassa Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerho ry:n ja Helsingin Reservin Ilmailuosasto ry:n kanssa marraskuun 11. päivänä Suomalaisella Klubilla, Helsingissä.

Osoite: Kansakoulukuja 3 A. Aika: klo 18.00.

Tervetuloa kuuntelemaan esitelmä aiheesta ”Ajankohtaista Ilmavoimista” – esitelmöitsijäksi tullee ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

Aiheen jälkeen keskustelua ja mahdollisuus iltapalaan. Merkitkääpä allakoihinne!

TERVETULOA !

Yhteistoiminnassa Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerho ry:n ja Helsingin Reservin Ilmailuosasto ry:n kanssa järjestetään esitelmäilta jälleen marraskuun 11. päivänä Suomalaisella Klubilla, Helsingissä.

Osoite: Kansakoulukuja 3 A. Aika: klo 18.00.

Tervetuloa kuuntelemaan esitelmä aiheesta ”Ajankohtaista Ilmavoimista” – esitelmöitsijäksi tullee ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.

Aiheen jälkeen keskustelua ja mahdollisuus iltapalaan. Merkitkääpä allakoihinne!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet.

Kirjoitan tätä tervehdystä 11.04.14 klo 14.00 , aika on sikäli tärkeä tietää, että tähän hetkeen mennessä ei ole vielä ole tiedotettu virallisesti mikä tulee olemaan Lentosotakoulun alueen ja rakennusten kohtalo, tuleva omistaja, käyttötarkoitus jne. Minäkään en aio spekuloida asialla sen enempää, kaikki ymmärtää, että tulevat ratkaisut vaikuttavat killankin toimintaan, kuinka paljon jää nähtäväksi.

Tämän vuoden kunnianhimoisia tavoitteita on kaksi

Molemmat mitä ilmeisemmin toteutuvat. Pitäisin ihmeenä jos näin ei kävisi.  Ensimmäinen on Lentosotakoulun historian II-osan , siis vuosien 1981-2014 kirjan kirjoittaminen ja kirjan valmistuminen suunnitellussa aikataulussa. Kirjan kirjoittaa maj. Mikko Elo ja hänellä on tehtävään tarvittava kokemus ja selvästi myös vahva motivaatio. Työ on siis alkanut ja killan hallituksen jäsenet Aune Luoma ja Jukka Torvelainen varsinkin auttavat tomerasti. Kirja on hyvässä vauhdissa.

Toinen iso projekti on Hawk-muistomerkin saaminen Kauhavalle. Tämäkin työ etenee hyvin, varsinkin Unto Haapamäki on uhrannut paljon aikaa ja vaivaa, jotta hanke totetuisi aikataulussa eli perinnepäivänä lokakuun 31. olisi paljastustilaisuus. Ilmavoimat tukee hanketta todella monin tavoin, olemme kiltana komian kiitoksen velkaa tästä tuesta.

Kilta kutsuu jäsenet tervetulleeksi Kauhavalle vuosikokoukseen 17.05 ja muistutan samalla, että voi osallistua Lentäjän Tie-konserttiin Lentosotakoulun kunniaksi 1-hallilla klo 16

Tapani Terämaa

Lentosotakoulun johtajan tervehdys,

Lentosotakoulun viimeinen vuosi Kauhavalla on käynnistynyt vilkkaan toiminnan merkeissä. Lentokoulutus sekä kadettien että luutnanttien osalta etenee suunnitelman mukaan ja vanhemman kurssin tulevat palveluspaikat on jo päätetty. Ensimmäisen kerran tämä taktisesta lentokoulutuksesta valmistuva kurssi jakautuu nyt kahden lennoston kesken eli hävittäjäkoulutus jatkuu Karjalan ja Lapin lennostoissa eikä Satakunnan lennostoon määrätty enää ohjaajia Hornet -koulutukseen.

Loppiaisena astui Kauhavalla palvelukseen viimeinen ikäluokka varusmiehiä. Tällä kertaa emme poikkeuksellisesti saaneet yhtään naista vapaaehtoiseen asepalvelukseen, mutta pirteän ja innokkaan joukon joka tapauksessa. Olin alokkaiden mukana peruskoulutuskauden leirillä Lohtajalla ja pitää tunnustaa, että yhtä kesäisissä oloissa en ole aiemmin helmikuun harjoitusta seurannutkaan. Lumen puute asetti kouluttajille omat haasteensa myös kadettien talvipelastautumisharjoituksessa, joka pidettiin Perhossa maaliskuun alussa. Lumiluolat jäivät tällä kertaa kaivamatta.

Lentosotakoulua on viimeisen puolen vuoden aikana kohdannut suuri suru kahteen otteeseen. Marraskuun 13. päivä kaksi Hawk -konetta törmäsi toisiinsa ilmataisteluharjoituksessa. Turmassa menehtyi kapteeni Kalle Virta ja kalustotappiona menetimme kaksi uusimman sarjan Hawkia. Maaliskuun 26. päivä Lentosotakoulun pitkäaikainen työntekijä, sihteeri Eija Kangasniemi menehtyi yllättäen kotonaan sairaskohtauksen saatuaan. Kannamme läheisten työtovereidemme muistoa mukanamme ikuisesti.

Lento-onnettomuuden tutkinta on ollut monestakin syystä erityisen suuritöinen. Koneen hylyt ovat käytännössä erämaassa, niiden osia on löytynyt hyvin laajalta alueelta ja yhteentörmäystä edeltävät viimeiset hetket olivat pitkään tutkintaryhmälle osittainen arvoitus. Vähäluminen talvi oli meille tässä kohtaa kuitenkin onneksi, ja useiden kuukausien etsintöjen jälkeen toisenkin koneen muistiyksikkö löytyi siviilistä saamamme avun ansiosta maaliskuussa. Muistipalikan löytyminen edistää tutkimusta merkittävästi ja sen uskotaan olevan valmis kesäkuussa.

Kauhava Big Bandin toteuttama Lentäjän tie -konsertti Lentosotakoulun kunniaksi on juonnettu kokonaisuus, joka kertoo sotalentäjän tarinan. Tarinan päähenkilö on luutnantti Risto Kuusava, jonka persoonallisuuteen kuului kaksi vahvasti vastakohtaista puolta: toisaalta hän oli herkkä runoilija, joka kirjoitti satoja päiväkirjan sivuja ja henkeviä kirjeitä; toisaalta taas hän oli ohjesääntöjä tinkimättä noudattava ammattilentäjä. Kirjeissä on paljon kokemuksia myös Kauhavan lentoupseerikurssilta.

Nämä tunnelmat on Matti Hämäläinen koonnut teokseensa Risto Kuusava, Meren ja taivaan runoilija, jonka pohjalta Olli Nieminen on suunnitellut konsertin ja laatinut sen käsikirjoituksen. Juonnot sisältävät Kuusavan päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä, joiden avulla Irma Nieminen sitoo musiikkiesitykset draamalliseksi tarinaksi. Konsertissa kuullaan mm. sota-ajan suosittua iskelmä- ja elokuvamusiikkia, jollaista Peter von Bagh on osuvasti nimittänyt koko kansakunnan salaiseksi muistiksi