Julkaisijan tallentama
Hawk Mk51-muistomerkki Kauhavalle
Kuvat: Timo Telen
Ilmavoimat on luovuttanut muistomerkkikäyttöön Kauhavan kaupungille ja Lentosotakoulun Killalle täysin palvelleena käytöstä poistetun Hawk-suihkuharjoituskoneen.
Se sijaitsee aivan Kauhavan keskustassa, Kauhavantien ja Kauppatien risteyksessä siellä jo olevan ja Killan toimesta sille paikalle pystyttämän Saab Safir-alkeiskoulutuskoneen vitriinin vieressä.
Muistomerkki vihittin Lentosotakoulun Killan toimesta juhlallisesti lokakuun 1. päivänä vietettävän Lentosotakoulun perinnepäivän yhteydessä.
Näitä Hawk-koneita tilattiin Suomen Ilmavoimille v. 1978. Ensimmäiset 4 kpl Englannissa valmistettuja koneita saapui maahamme v. 1980 aikana. Tämä muistopatsaan HW-303 laskeutui Poriin 19.12.1980.
Loput tilatuista Hawk-koneista valmistettiin sittemmin Suomessa lisenssillä.
Kauhavan kaupunki ymmärtää uuden Lentokonepuiston kulttuuri- ja mainosarvon myös matkailun kannalta
Koska Safir- ja Pyry-Stieglitz-vitriinit ovat maamme pitkien, pimeiden kuukausien ajan valaistut, niin myös Hawk-patsaan valaistus oli toivottavaa.
Niinpä kaupunki on sen nyt tyylikkäästi toteuttanut.
Killan perinteinen kokous- ja esitelmäilta marraskuun 11. päivänä 2014
Yhteistoiminnassa Helsingin Reserviupseerien Ilmailukerho ry:n ja Helsingin Reservin Ilmailuosasto ry:n kanssa järjestetään esitelmäilta jälleen marraskuun 11. päivänä Suomalaisella Klubilla, Helsingissä.
Osoite: Kansakoulukuja 3 A. Aika: klo 18.00.
Tervetuloa kuuntelemaan esitelmä aiheesta ”Ajankohtaista Ilmavoimista” – esitelmöitsijäksi tullee ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Petri Tolla.
Aiheen jälkeen keskustelua ja mahdollisuus iltapalaan. Merkitkääpä allakoihinne!
Killan vuosikokous pidettiin Kauhavalla 17. toukokuuta 2014
Tuulisessa, mutta aurinkoisessa säässä…
vietettiin Killan perinteistä vuosikokousta ja -juhlaa, johon osallistui poikkeuksellisen suuri joukko erilaisia ryhmiä – lentäjiä puolisoineen sekä siviileitä eli pirteitä ”Kentän kersoja” – hekin viettivät traditionaalista muisteluhetkeään yhdessä Killan kanssa.
Kurssijuhliaan viettivät useat lentoupseerikurssit mm. LntUK22 (60-vuotisjuhlaansa) ja LntUK28 ”minikokoustaan”. Kaikkiaan 5 yhteisöä laski laski kukat ja seppeleet lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden lentäjien muistomerkille – ks. Kuvagalleriasta kuvia eri tilaisuuksista.
Vuosikokouksessamme tärkein keskustelunaihe
oli tietenkin Kauhavan varuskunnan tulevaisuus ja Killan rooli Kauhavan Lentosotakoulun Perinnekiltana – kentän tulevaisuudessa.
Pähkinän kuoreen puristettuna se on seuraava
”Kauhavalle kuuluu nykyään siinä mielessä hyvää, että Lentosotakoulun eli koko varuskunnan uusi tulevaisuus on muodollisesti taattu. Sen on ostanut kuuden, puutavara-alan, pohojanmaalaisen miehen muodostama konsortio, jonka suunnitelmissa on kehittää varuskunnasta kansainvälinen koulutus- ja kurssikeskus sekä ”yrityspuisto”, joka monella tavalla hyödyntäisi ja kehittäisi aluetta sekä työllistäisi kauhavalaisia.
Lentokenttä pyritään myös säilyttämään alkuperäisessä käytössään – ei kuitenkaan enää sotilaslentokenttänä. (Kauhavan kaupunki pitää tätä erittäin tärkeänä jo imagosyistäkin!)
Upseerikerhosta on – yhteistyössä Kauhavan kaupungin kanssa – tarkoitus kehittää ”Ilmavoimat”-museo eli sinne siirtyvät aikanaan kaikki ”Perinnehuoneen” näyttelyesineet ja muistoesineet sekä LSK:n Killan vastaavanlaiset arkistot ja esineistö. Ups.kerhon eteen aiotaan lyhyellä aikataululla siirtää jokin vanha koulukone muistomerkiksi.
Kaupungin keskustassahan on jo se Saab Safir-vitriini ja sen viereen on suunniteltu vastaavanlainen Vinka-muistomerkki (eli Safir-vitriiniä ehkä laajennetaan niin että molemmat mahtuisivat samaan tilaan?).
Ups.-kerhoa VOIDAAN (näin suunnitellaan ja on melkein luvassa) käyttää jatkossakin upseerikurssien ja muidenkin ilmavoimiin liittyvien perinnekiltojen ja – kurssien kokoontumispaikkana samalla kun siitä tehdään kaupungin edustustilat. Ne tulisivat olemaan alakerrassa. Yläkerrasta tulee se MUSEO.
Kaiken kaikkiaan HYVIÄ UUTISIA. Uudet omistajat ovat ilmailuhenkisiä ja ISÄNMAALLISIA miehiä – aitoja pohojalaasia siis!”
Huomionosoituksia
Monivuotisesta hyvästä yhteistyöstä Lentosotakoulun ja Killan kesken LSK:n johtaja eversti Jukka Ahlberg ojensi Lentosotakoulun pienoisliput Killan hallituksen jäsenille. Vasemmalta hallituksen puheenjohtaja Tapani Terämaa, Keijo Jehkonen, jolle ojennettiin MPKL:n standaari pitkäaikaisesta työstään Killan hyväksi sekä Lasse Mäkinen, Rainer Leino ja Osmo Jalovaara. Vastavuoroisesti eversti Ahlbergille luovutettiin Killan standaari kiitokseksi rakentavasta yhteistyöstä.
Muita huomionosoituksia: Maanpuolustuskiltojen Liiton (MPKL) hopeinen kiltaristi myönnettiin Esa Rämäkölle ja vastaava kiltaristi pronssisena Pertti Seevelle. Ilmavoimien Kiltaliiton kiltamitali myönnettiin Pentti Hietaselle.
Kokouksen jälkeen pidetyssä kahvitilaisuudessa, johon osallistui n. 60 henkeä ja joka pidettiin muonituskeskuksen ravintolassa, kertoi Kauhavan kaupungin kehitysjohtaja Hannu Mars Kauhavan kaupungin suunnitelmista ja tulevaisuudesta sekä siitä kuinka varuskunnan omistajavaihdoksen jälkeistä yhteistyötä voitaisiin kehittää.
Lentäjän tie esitys liikutti yleisönsä
Ennen Killan illallisjuhlia kokousväki sai nauttia ”Lentäjän tie”- konsertista, jonka käsikirjoituksen oli laatinut ja konsertin suunnitellut Killan hallituksen jäsen Olli Nieminen.
Tilaisuus oli avoin kauhavalaisille ja 2-lentokonehalli oli viimeistä paikkaa myöten täynnä – ainakin 500 ihmistä sai nauttia dramaattisesta lentäjän lyhyestä elämäntarinasta. Konsertti oli nostalginen ja tunnelmallisen herkkä ja yleisöstä löytyi tuskin ketään, jolla ei olisi silmäkulma kostunut. Mieliinpainuva kokemus.
Lentosotakoulun Kilta tiedottaa 1/2014
Arvoisat kiltasisaret ja -veljet.
Kirjoitan tätä tervehdystä 11.04.14 klo 14.00 , aika on sikäli tärkeä tietää, että tähän hetkeen mennessä ei ole vielä ole tiedotettu virallisesti mikä tulee olemaan Lentosotakoulun alueen ja rakennusten kohtalo, tuleva omistaja, käyttötarkoitus jne. Minäkään en aio spekuloida asialla sen enempää, kaikki ymmärtää, että tulevat ratkaisut vaikuttavat killankin toimintaan, kuinka paljon jää nähtäväksi.
Tämän vuoden kunnianhimoisia tavoitteita on kaksi
Molemmat mitä ilmeisemmin toteutuvat. Pitäisin ihmeenä jos näin ei kävisi. Ensimmäinen on Lentosotakoulun historian II-osan , siis vuosien 1981-2014 kirjan kirjoittaminen ja kirjan valmistuminen suunnitellussa aikataulussa. Kirjan kirjoittaa maj. Mikko Elo ja hänellä on tehtävään tarvittava kokemus ja selvästi myös vahva motivaatio. Työ on siis alkanut ja killan hallituksen jäsenet Aune Luoma ja Jukka Torvelainen varsinkin auttavat tomerasti. Kirja on hyvässä vauhdissa.
Toinen iso projekti on Hawk-muistomerkin saaminen Kauhavalle. Tämäkin työ etenee hyvin, varsinkin Unto Haapamäki on uhrannut paljon aikaa ja vaivaa, jotta hanke totetuisi aikataulussa eli perinnepäivänä lokakuun 31. olisi paljastustilaisuus. Ilmavoimat tukee hanketta todella monin tavoin, olemme kiltana komian kiitoksen velkaa tästä tuesta.
Kilta kutsuu jäsenet tervetulleeksi Kauhavalle vuosikokoukseen 17.05 ja muistutan samalla, että voi osallistua Lentäjän Tie-konserttiin Lentosotakoulun kunniaksi 1-hallilla klo 16
Tapani Terämaa
Lentosotakoulun johtajan tervehdys,
Lentosotakoulun viimeinen vuosi Kauhavalla on käynnistynyt vilkkaan toiminnan merkeissä. Lentokoulutus sekä kadettien että luutnanttien osalta etenee suunnitelman mukaan ja vanhemman kurssin tulevat palveluspaikat on jo päätetty. Ensimmäisen kerran tämä taktisesta lentokoulutuksesta valmistuva kurssi jakautuu nyt kahden lennoston kesken eli hävittäjäkoulutus jatkuu Karjalan ja Lapin lennostoissa eikä Satakunnan lennostoon määrätty enää ohjaajia Hornet -koulutukseen.
Loppiaisena astui Kauhavalla palvelukseen viimeinen ikäluokka varusmiehiä. Tällä kertaa emme poikkeuksellisesti saaneet yhtään naista vapaaehtoiseen asepalvelukseen, mutta pirteän ja innokkaan joukon joka tapauksessa. Olin alokkaiden mukana peruskoulutuskauden leirillä Lohtajalla ja pitää tunnustaa, että yhtä kesäisissä oloissa en ole aiemmin helmikuun harjoitusta seurannutkaan. Lumen puute asetti kouluttajille omat haasteensa myös kadettien talvipelastautumisharjoituksessa, joka pidettiin Perhossa maaliskuun alussa. Lumiluolat jäivät tällä kertaa kaivamatta.
Lentosotakoulua on viimeisen puolen vuoden aikana kohdannut suuri suru kahteen otteeseen. Marraskuun 13. päivä kaksi Hawk -konetta törmäsi toisiinsa ilmataisteluharjoituksessa. Turmassa menehtyi kapteeni Kalle Virta ja kalustotappiona menetimme kaksi uusimman sarjan Hawkia. Maaliskuun 26. päivä Lentosotakoulun pitkäaikainen työntekijä, sihteeri Eija Kangasniemi menehtyi yllättäen kotonaan sairaskohtauksen saatuaan. Kannamme läheisten työtovereidemme muistoa mukanamme ikuisesti.
Lento-onnettomuuden tutkinta on ollut monestakin syystä erityisen suuritöinen. Koneen hylyt ovat käytännössä erämaassa, niiden osia on löytynyt hyvin laajalta alueelta ja yhteentörmäystä edeltävät viimeiset hetket olivat pitkään tutkintaryhmälle osittainen arvoitus. Vähäluminen talvi oli meille tässä kohtaa kuitenkin onneksi, ja useiden kuukausien etsintöjen jälkeen toisenkin koneen muistiyksikkö löytyi siviilistä saamamme avun ansiosta maaliskuussa. Muistipalikan löytyminen edistää tutkimusta merkittävästi ja sen uskotaan olevan valmis kesäkuussa.
Lentäjän tie -konsertti
Kauhava Big Bandin toteuttama Lentäjän tie -konsertti Lentosotakoulun kunniaksi on juonnettu kokonaisuus, joka kertoo sotalentäjän tarinan. Tarinan päähenkilö on luutnantti Risto Kuusava, jonka persoonallisuuteen kuului kaksi vahvasti vastakohtaista puolta: toisaalta hän oli herkkä runoilija, joka kirjoitti satoja päiväkirjan sivuja ja henkeviä kirjeitä; toisaalta taas hän oli ohjesääntöjä tinkimättä noudattava ammattilentäjä. Kirjeissä on paljon kokemuksia myös Kauhavan lentoupseerikurssilta.
Nämä tunnelmat on Matti Hämäläinen koonnut teokseensa Risto Kuusava, Meren ja taivaan runoilija, jonka pohjalta Olli Nieminen on suunnitellut konsertin ja laatinut sen käsikirjoituksen. Juonnot sisältävät Kuusavan päiväkirjamerkintöjä ja kirjeitä, joiden avulla Irma Nieminen sitoo musiikkiesitykset draamalliseksi tarinaksi. Konsertissa kuullaan mm. sota-ajan suosittua iskelmä- ja elokuvamusiikkia, jollaista Peter von Bagh on osuvasti nimittänyt koko kansakunnan salaiseksi muistiksi