Lentosotakoulun johtajan syystervehdys
Vietimme 1.10.2014 Lentosotakoulun perinnepäivää viimeisen kerran Kauhavalla. Vuoden päästä perinnepäivää vietetään Ilmasotakoulussa Tikkakoskella. Kiitin perinnepäivän puheessani koko Lentosotakoulun henkilöstöä siitä, että olemme siirtymässä loppusuoralle meille tälle vuodelle asetettujen tavoitteiden osalta. Jos Lentosotakoulun historian viimeistä vuosineljännestä vertaa 400 metrin juoksuun, olemme konkreettisesti maalisuoralla. Loppusuorasta ei varmasti tule helppoa ja kaikkien on päästävä maaliin, jotta Lentosotakoululle asetetut tavoitteet saavutetaan. En näe kuitenkaan tarvetta loppukirille, koska olemme lähteneet liikkeelle ajoissa ja hyvällä suunnitelmalla. Laatu on määrää tärkeämpää Lentosotakoulun loppuvuoden toiminnassa. Työtapaturman, palveluksessa tapahtuvan vaaratilanteen tai lentotoimintaan liittyviä riskejä on mahdotonta poistaa kokonaan, mutta kiireestä johtuvaa ylimääräistä riskiä pitää hallita erityisesti loppusuoralla. Jokaisella meistä on oma roolimme laadukkaan loppuvuoden tuloksen tekemisessä.
Toimintojen siirto Tikkakoskelle Ilmasotakouluun on kaikilta osin hyvässä vauhdissa. Rakennushankkeet ovat kireästä aikataulusta huolimatta valmistumassa lähes suunnitellusti ja toimintaedellytykset saadaan pieniä puutteita lukuun ottamatta valmiiksi. On siis aika suunnata ajatuksia uuteen Ilmasotakouluun osana uudistuneita ilmavoimia. Meidän kaikkien on syytä miettiä miten asiat tehdään Tikkakoskella aikaisempaa paremmin, mikä notkahtaa toimintojen siirrossa Kauhavalta Tikkakoskelle väistämättä ja miten toiminnan taso ja laatu palautetaan.
Lokakuun alussa julkaistiin parlamentaarisen selvitysryhmän raportti puolustuksen tulevaisuuden haasteista. Tehtävänsä ryhmä sai Puolustusministeriltä vuosi sitten. Vuodessa on tapahtunut paljon ja raportin sisältöä käsitellään varmasti tulevina viikkoina tiedotusvälineissä riittävästi. Uskon, että toimintaympäristön muutoksesta vallitsee yksimielisyys, mutta muutoksen vaikutuksista Suomelle ja muutoksen aiheuttamista toimenpiteistä kuulemme vilkasta keskustelua. Puolustusvoimien viesti on kuitenkin ilmaistu selkeästi: Suomen puolustaminen edellyttää hyvin koulutettuja joukkoja ja niiden varustamista tehtävien edellyttämällä tavalla. Toimivat puolustusvoimat ovat yhdistelmä määrää ja laatua.
Perinnepäivänä paljastettiin Hawk-muistomerkki, jonka toteutuksessa Lentosotakoulun killan panos oli ratkaiseva. Uskon, että HW-303 muistuttaa tuleville sukupolville sotilasilmailun yli 85-vuotiaasta historiasta Kauhavalla. Samalla se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että lentokoulutus jatkuu Lentosotakoulun lakkauttamisenkin jälkeen, sillä HW- kalustolla on suunniteltu lennettävän ilmavoimissa pitkälle 2030 -luvulle. HW-303 lensi ensimmäisen lentonsa 19.12.1980. Reilut kolmekymmentä vuotta ja 4996 lentotuntia myöhemmin kone poistettiin sotilasilmailurekisteristä täysin palvelleena. Viimeisen lennon tällä koneella lensivät kadetti Nikke Luukkanen ja Majuri Pasi Kolanen 20.6.2011. Lento oli HW1 ohjelman mukainen taitolentotehtävä. Lähtökenttänä toimi Kauhava ja viimeiseksi laskukentäksi merkittiin Hallin tukikohta.
Kiitän Lentosotakoulun kiltaa, kaikkia muistomerkkitoimikuntaan kuuluneita ja erityisesti sen puheenjohtajaa Unto Haapamäkeä. Kilta teki hienon ja vähintäänkin paikallisella tasolla erittäin merkittävän teon, jolla on varmasti moninaisia arvoja: kulttuurihistorian vaaliminen, maanpuolustushengen vaaliminen ja ilmavoimien historian vaaliminen niin Kauhavalla kuin alueellisesti.
Uskallan kiittää kiltaa jo etukäteen Lentosotakoulun historiikin toimittamisesta. Historiikki on valmistumassa ajallaan ja teoksesta on tulossa laadukas ja kattava katsaus joukko-osastomme historiaan vuosilta 1980 – 2014.
Lentosotakoulun johtaja
Everstiluutnantti Antti Koskela