Jotain uutta sentään vaikkakin synkkää – helvetin putler

Tervehdys, hyvät kiltaveljet ja -sisaret.

Killan elämä on näin talvikaudella entistäkin hiljaisempaa. Kuten edellisessä tiedotteessa kerroin, Fouga oli siniseksi valaistu itsenäisyyspäivänä. Silloin myös sytytimme palamaan useita jätkänkynttilöitä eri puolille Lentokonepuistoa. Tästä tulee melko varmasti pysyvä perinne.

Alkuvuosi meni yhä enemmän tai vähemmän koronaa kummastellessa. Eihän se vieläkään hellitä, mutta 24.2. media ja me kaikki saimme uuden ihmettelyn aiheen erään neuvostokasvatin aloitettua karmaisevan hyökkäyssodan Kaakkois-Euroopassa.

Tapahtumat Ukrainassa raportoidaan lähes reaaliajassa sekä perinteisessä viestinnässä että lukuisilla some-kanavilla. Kamalaa on ollut havaita, kuinka erilaisissa maailmoissa me ”vapaat” lännen ihmiset ja aivopestyt venäläiset elämme. Vielä kamalampaa on, mitä kaikkea nuo aivopestyt raakalaiset tekevät ukrainalaisille. Olette varmasti seuranneet mediaa, joten en toista tapahtumia. Totean vain, että maailmassa ei ole riittävästi voita venäläisten ”parantamiseksi”. Siellä on lähes tuhatvuotinen perinne alistamisesta ja alistumisesta. Ei tule muuttumaan minun elinaikanani.

Kilta on reagoinut pienesti mutta näkyvästi, tuntuvasti. Kaunis Fougamme valaistiin Ukrainan auringonkukkapeltojen ja vapaan taivaan väreihin hyvin pian hyökkäyksen alettua. Se heijastaa keltaista ja sinistä osoittaaksemme tukea Ukrainan urhoille. Tuntuvuutta edustaa killan hallituksen päätös lahjoittaa merkittävä summa rahaa Kauhavalle tulleiden pakolaisten auttamiseksi – hankimme K-lahjakortteja, joilla hädänalaiset voivat ostaa ruokaa ja tarvikkeita.

Sattuvasti uuden talvisodan keskelle osui meidän Talvisodan päättymisen muistopäivä. Sen juhla on kovin perinteinen täällä Kauhavalla. Jostain kumman syystä olin valikoitunut juhlapuhujaksi. Voitte uskoa, että meni tunteisiin. Sen saattoi ehkä yleisökin aistia. En referoi puhetta nyt, mutta se on luettavissa toisaalla tässä tiedotteessa.

top herbal incense geneerinen cialis herbal balance
adhd drug list kamagra suomesta pilling facial
herbal milk thistle viagra resepti netistä eye headache remedy

Vuosikokous pidetään Kauhavalla lauantaina 21.5.2022. Tervetuloa. Toivottavasti tunnelmat ovat rauhaisammat kuin nyt.

Kari Janhunen

Puheenjohtaja

Slava Ukraini

Kari Janhunen

Puhe Talvisodan päättymisen muistojuhlassa Kauhavalla 13.3.2022

Arvoisat sotiemme veteraanit, invalidit ja lotat, sotalesket, hyvät kuulijat
Talvisota päättyi 82 vuotta sitten. Sodan merkitys Suomen itsenäisyyden taipaleella on tärkeä, se on paras vaikkakin raskas osa kansamme tarinaa. Kerron teille, miten Talvisota asettuu Suomen kansan ja itsenäisyyden aikajatkumolle, mitä se merkitsee meille, minulle ja kuinka se elää muistoissamme ja nykyajassakin.
Ensimmäinen ihminen on tullut tänne Suomen niemelle jo yli 10 000 vuotta sitten, kun jääkausi väistyi. Kauhavallakin on asuttu jo kivikaudelta alkaen eli noin 4000 vuotta. Siihen aikaan elämä on ollut ankaraa ja lyhyttä eivätkä ihmiset ole osanneet tai ehtineet ajatella mitään itsenäisyyksiä, on vain synnytty, elää kituutettu ja kuoltu.

Suomi kuului Ruotsiin satoja vuosia, viimeksi noin 200 vuotta sitten. Sen jälkeen olimme osa Venäjää. Ruotsi ja Venäjä kävivät useita sotia ja silloin Suomestakin otettiin väkisin miehiä armeijoihin mukaan, ei kyselty, kun pojat vietiin sotimaan kuninkaiden tai tsaarien puolesta, aivan nuorina, jopa lapsina nykykäsityksen mukaan.

1800-luvun lopulla eli vajaa 150 vuotta sitten riittävän moni itsensä suomalaiseksi tunteva oli käynyt kouluja ja alkoi ajatella, josko Suomi ja suomalaisuus voisivat olla totta. Vähitellen kehitettiin suomen kirjakieltä ja rohkaistiin ihmisiä kirjoittamaan suomeksi. Kirjoja alkoivat lukea myös tavalliset ihmiset ja yhä useampi hoksasi, että mehän ollaan vähintään yhtä fiksuja kuin nuo ruotsia tai venäjää puhuvat. Alkoi syntyä ajatuksia Venäjästä irtautumiseksi, oman maan perustamiseksi.

Viimeiset vuodet Venäjän vallan alla olivat kuulemma kamalia. Niitä sanottiinkin sortovuosiksi. Suomen miehet oli välillä vapautettu Venäjän asevelvollisuudesta. Loppuvuosina taas pakotettiin, ja se ei enää kelvannut itsenäisyysmielisille. He alkoivat puuhastella irtautumista tsaarin Venäjästä. Muutamat lähtivät hankkimaan sotaväen oppeja Saksasta. Heitä kunnioitamme jääkäreinä. Kauhavan alueelta, Härmistä ja Kortesjärveltä lähti myös moni. Kun ei ollutkaan pakko vaan tehtiin oman maan puolesta, lähtö oli helpompaa.

Ensimmäinen maailmansota heikensi tsaarinvaltaa koko Venäjällä ja ote kirposi myös Suomesta. 6.12.1917 täällä sitten päätimme ja julistimme, että nyt Suomi on Suomi. Ihan kaikki eivät olleet samaa mieltä siitä, minkälainen meidän maamme pitäisi olla. Meillä ei ollut tuolloin omaa armeijaa. Oli vain miehiä ja aseita sekä kovia, vastakkaisia mielipiteitä. Syttyi sota, joka oli kovin sekava, ja sille on keksitty monta nimeä. Tärkein nimi on Vapaussota: vapauduimme Venäjästä ja meistä ei tullut osaa kommunistisesta Neuvostoliitosta.
Sota on äärimmäisen ikävä olotila. Kaikkea on vähän, ruokaa, lämpöä, kivaa tekemistä. Sitä pitää välttää kaikin keinoin. Suomi oli sitä mieltä, että emme enää sodi. Siksi perustettiin Puolustusvoimat, asevelvollisuusarmeija. Kaikkien miesten piti opetella sotataitoja, sitä sanotaan asevelvollisuudeksi. Taaskin pakko mutta oman maan puolesta, helppo hyväksyä. Vaikka kuinka yritettiin pysyä sotien ulkopuolella, tilanne kiristyi. Marraskuun lopulla 1939 Neuvostoliitto lavasti Mainilassa ”tapahtuman” ja hyökkäsi Suomeen. Alkoi Talvisota. Kauhavaltakin lähti taas moni mies sotaan. Kaikki eivät tulleet takaisin elävinä. Palanneista moni oli rikki, sotainvalidi. Tuokaan sota ei Neuvostoliittoa tyydyttänyt vaan vielä miteltiin Jatkosota. Lisää kuolleita, joiden muistoa kunnioitetaan vieläkin. Sodista selvinneitä elää enää vähän. Saamani tiedon mukaan meillä oikias Kauhavas elää enää yksi veteraani, yksi sotainvalidi ja kolme lottaa sekä hieman yli 30 sotaleskeä. Olette ikuisesti kunniakansalaisia.

Väliin kerron hieman kepeämmin, mitä Talvisota minulle merkitsee. Pappani Pauli, äitini isä, asui perheineen Suojärvellä, nykyistä Venäjää. Papalla oli neljä työtä: teurastajana, sahurina, metsänvartijana ja sotilaspoliisina. Irene-mummo, äitini äiti, oli opettanut papalle Vienan karjalan kielensä. Silloin vielä pieni tyttö Sirkka-tätini on myöhemmin kertonut havainneensa, että noin 1937-39 ukot olivat usein tutkineet papan tuvan pöydän ääressä kaikenlaisia karttoja. Sitten pappa hävisi metsänvartijan hommiin aina joiksikin viikoiksi. Karjalan kielen taitoinen metsänvartija ja sotilaspoliisi, joka tutkii karttoja muiden ukkojen kanssa ja häviää viikoiksi. Aika helppo päätellä, mitä se pappa puuhasi sotien alla naapurin puskissa. Palattuaan joltakin reissulta sodan loppuvaiheessa Pauli on tehnyt miehen työn, sillä äitini syntyi marraskuun lopulla välirauhan aikana. Jatkosodan aikana Pauli haavoittui päähän, ja minä olen Parikkalan mummolassa saanut ensimmäisen kosketuksen sotainvalidiin. Ei siitä puhuttu mutta näin yläkerran kamarin piirongin päällä sotainvalidien standaarin. Kuva on piirtynyt sieluuni. Pappa kuoli, kun olin 9-vuotias. En tiennyt enkä siis ehtinyt kysyä häneltä itseltään mitään sodista.
Mainitsin tuossa hetki sitten Vapaussodan. Olen sitä mieltä, että olemme käyneet kolme vapaussotaa. Sen ensimmäisen ja nimeltään aidon, sitten tärkeimmän eli Talvisodan ja lopulta vielä vääjäämättömän Jatkosodan. Neljättä ei toivottavasti tule. Koska tänään muistelemme Talvisodan päättymistä, sivuutan Jatkosodan vain maininnalla, että sekin käytiin ja saimme siitäkin torjuntavoiton – säilyimme itsenäisinä, vapaina.
Miksi Talvisota on tärkein vapaussotamme. Alkuperäinen vapaussota ja sen jälkeiset vuodet jättivät valitettavasti syviä haavoja ja katkeruutta kansaamme. Vasta 30-luvun lopulla maailman tilanteen kiristyessä tulimme järkiimme vanhan vainolaisen taas pullistellessa. Niinpä Suomi oli yksissä tuumin ryssää vastassa, kun se meitä alkoi taas kurmoottaa. Alivoimaisia olimme kaikissa suhteissa, kalustoltamme, sotaväkimäärältämme. Ankarissa oloissa näytimme tahtomme ja taitomme. Niin otti neukku nokkaansa, vaikka rauhan ehtojen ja alueluovutusten valossa joku kauempaa pintapuolisesti tarkkaileva saattaa väittää toisinkin. Säilytimme itsenäisyyden ja lujitimme uskoa omiin voimiimme, yhtenäisyyteemme. Talvisota näyttäytyi muulle maailmalle pienen urhoollisen kansan henkiinjäämistaisteluna täydellisen ylivoimaisen vihollisjyrän edessä ja alla. Saimme sympatiaa – valitettavasti lähes vain sitä – mutta tarina talvisodasta jää historiaan esimerkkinä hyvän voitosta pahasta, urhoollisuuden voitosta ylimielisyydestä.

Talvisodan ihmeellistä tarinaa muistellaan tänäänkin ihaillen, jopa Ukrainassa vaikka heidän poikiaan kuoli läjäpäin Raatteen tiellä Neuvostoliiton puna-armeijan sotilaina. Tämän ajan ukrainalaisilla on samaa pieni vastaan valtava, ihan turha yrittää, tulkaa vain niin turpaan tulee -asennetta kuin me osoitimme talvisodassa. He jopa mainitsevat Talvisodan esimerkkinä, etsivät analogioita. Antakaamme kaikki mahdollinen tuki sinne, että V.V. Putin saa Stalinin ”talvisotaharjoitusta” vastaavalle omalle ”erikoisoperaatiolleen” yhtä hyvä lopun – häntä koipien välissä kotiin.
Laskutavan mukaan Suomen kymmentuhatvuotisessa (ensimmäinen ihminen tänne), 150-vuotisessa (kansallinen herääminen) tai 100-vuotisessa historiassa Talvisodan 105 päivää ovat lyhyt jakso. Kansamme tarinassa se on elintärkeä ja taivahan totta. Ja sopii esimerkiksi muillekin.
Kiitos Talvisodan sankarit sekä meillä että Ukrainassa. Eläköön Suomi. Slava Ukraini.
Kiitos.

JÄSENTIEDOTE SÄHKÖPOSTINA !!!

Jäsentiedote tullaan jatkossakin jakamaan ensisijaisesti sähköpostina. Ilmoita siis sähköpostiosoitteesi killan sihteerille Esa Rämäkölle osoitteeseen esa.ramakko@gmail.com tai puh. 040-575 4225
Huolehdithan myös jäsenmaksun maksamisen, näin varmistat tiedon saannin killan toiminnasta.

KOKOUSKUTSU !

LENTOSOTAKOULUN KILTA ry:n VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN
KAUHAVALLA SUOMEN YRITTÄJÄOPISTON (pikkuauditorio) TILOISSA
LAUANTAINA 21.05.2022 KLO 12.00 (Kauppatie 109)

KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖJEN 6.§:ssä MAINITUT ASIAT
Hallitus

VUOSIKOKOUSPÄIVÄN OHJELMA
– 11.45 seppeleen lasku (kirkkomaalla)
– 12.00 vuosikokous (pikkuauditorio)

VUOSIKOKOUSJÄRJESTELYT:
– ei erillistä ilmoittautumista
– kokoustilassa voimme olla väljästi, mutta suosittelemme silti, että kokoonnumme terveinä
– tänäkään vuonna emme järjestä iltaohjelmaa

Lentosotakoulun Kilta ry                         Vuosikokous 21.05.2022

Kauhava                                          

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Kokouksen järjestäytyminen

• puheenjohtaja
• sihteeri
• kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

1. Työjärjestyksen hyväksyminen
2. Vuoden 2021 toimintakertomuksen hyväksyminen
3. Käsitellään tilit vuodelta 2021 sekä toiminnantarkastajan lausunto
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
5. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2023
6. Päätetään jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2023
7. Hyväksytään talousarvio vuodelle 2023
8. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2023
9. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vv. 2023-2024

Erovuorossa: Carl-Gustav Karling, Hannu Ristaniemi, Esa Rämäkkö ja Arvo Mäkinen

Hallituksen jatkavat jäsenet ovat Timo Telen, Sakari Passi, Liisa Salo ja Eino Kalliomäki

13. Valitaan toiminnantarkastaja ja heille varamies

            Nykyiset: Seppo Jaakkola varalla Jukka Aerikkala  

14. Kunniajäsenet
15. Muut asiat

16 Kokouksen päättäminen