• Lentosotakoulun kilta

Lentosotakoulun Kilta tiedottaa 2 / 2016

Written by LSK on . Posted in TIEDOTTEET, UUTISSIVU

vihitty-vitriini-yovalaistuksessa

Vihitty vitriini täydessä yövalaistuksessaan Ylivieskantien varressa. (Kuva:Timo Telen)

Klikkaa kuvaa, siinä on linkki 360 asteen esitykseen Lentokonepuistosta ja vitriinistä. Kannattaa käydä katsomassa!

3d-vitriini

Arvoisat Kiltasisaret ja -veljet

Vuosi 2016 on ollut Killalle menestyksekäs. Olemmehan saaneet suurimman tähänastisen hankkeemme, lentokonevitriinin valmiiksi. ” Juhani Ahon vitriiniksi” syyskuun 29 pnä kastettu vitriini on komia kattella. Voimme olla tyytyväisiä ja jopa varovaisen ylpeitäkin saavutuksestamme. Kauhavan keskustaan suunniteltu Lentokonepuisto sai sellaisen uskottavuutta lisäävän rakennelman, että sillä kyllä luotiin edellytykset maassamme ja koko pohjoismaissakin ainutlaatuisen ilmailumuistomerkin syntymiselle. Koko komeutta kruunaa vielä puistoon rakennettu lasten ilmailuaiheinen leikkipuisto, joka onkin ollut jo vilkkaassa käytössä.

Kaikki, mitä olemme suunnitelleet, ei suinkaan ole tässä. Kauhavan kaupungin laatimaan puistosuunnitelmaan kuuluu lisäksi Fouga-patsas, ja onpa optiona alueella tilaa vielä kolmannelle vitriinillekin, jotta kaikki tärkeimmät Kauhavalla käytetyt koulukoneet olisivat kaikkien nähtävillä yhdessä paikassa. Olimme onnekkaita rahoituksen suhteen. Löysimme konehankintaan joukon hyviä kumppaneita, joista erityisesti mainittakoon Ilmavoimamuseo ja Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho. Valtava määrä vapaaehtoistyötä tarvittiin lisäksi, ja sitä apua kauhavalaisilta tuntui löytyvän enemmän kuin kiitettävästi. Heillehän tätä pääasiassa rakennettiinkin, Ilma-/Lentosotakoulun pitkäaikaisen työn ja siitä seuraavan perinteen kunnioittamiseksi.
Lentosotakoulun killan jäsenet ovat enemmän kuin tervetulleita Kauhavalle ihailemaan “Juhani Ahon vitriiniä”.

Koska viimeaikaiset tapahtumat lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden patsasasiassa eivät ole varmaankaan tulleet muuta kautta tiedoksi kaikille kiltalaisille, katson tarpeelliseksi kertoa niistä tässä. Ensinnäkään killan toiminnassa patsaan siirrossa ei ole todettu mitään lainvastaista, joten kaikki rangaistus- ym vaateet tämän tapahtuman osalta raukeavat. Toisaalta muistokiven paikalle on jo muiden toimesta pystytetty uusi muistomerkki. Toisin sanoen siirto on hyväksytty tapahtuneena tosiasiana. Näin ollen kaikki siirron yhteydessä nostettu kohu on ollut täysin perusteetonta. Todettakoon tässä yhteydessä, että killalla ei ole mitään sitä vastaan, että Lentosotakoulun alueelle pystytetään mitä tahansa uusia tai korvaavia muistomerkkejä. Ainoa, mitä me vaadimme, on se, että kilta saa esteettä tehdä oman, alueella vielä olevan irtaimistonsa kanssa mitä se tahtoo ja mihin sillä lain mukaan on oikeus, niin kuin muistokiven kanssa tapahtuikin. Tämä koskee lähinnä siellä olevaa Fouga-patsasta. Kaksi viikkoa muistokiven siirron jälkeen Kauhavalla tehdyn katugallupin mukaan 79% oli sitä mieltä, että muistokivi on nyt oikealla paikallaan kirkon kupeella. Vitriinistä ei ole tehty kyselyä, mutta saamamme runsaan palautteen mukaan, siihen ollaan erittäin tyytyväisiä, ja kiitosta on satanut joka puolelta ympäristöstämme. Aiomme jatkaa samalla linjalla Kauhavan ja kauhavalaisten parhaaksi ja kunniaksi.

Teitä tervehtien Tapani Terämaa, killan pj.

vitriinitoimikunta

Lentosotakoulun killan vitriiniprojektitoimikunta, kuvassa vasemmalta:
Kari Janhunen, Aune Luoma, Tapani Terämaa (puheenjohtajana), Maria Annala - vitriinin suunnittelija ja rakennuttaja, Timo Telen, Osmo Jalovaara ja Unto Haapamäki (Kuva: Pertti Seeve)

Vitriiniprojektista näin jälkikäteen

Elokuussa 2014 alkoi näyttää siltä, että Hawk-patsas valmistuu ajoissa, ja että se voidaan vihkiä suunnitellun aikataulun mukaisesti 1.10.2014. Killalla oli menossa tällöin myös Lentosotakoulun historiakirjaprojekti, jonka ehdoton valmistumisaika oli joulukuun 2014 puoliväli. Johtokunnan kokouksessa elokuun lopulla todettiin kuitenkin, että kapasiteettia saattaisi olla käytettävissä jo uuteenkin projektiin, mikäli sellainen ja tietenkin myös pieni muodollisuus eli rahoitus projektiin löytyisi. Tiedossa oli, että Vinka poistuisi käytöstä lähivuosina, joten sen asettaminen vitriiniin Safirin tapaan näytti aivan ilmeiseltä kohteelta. Rahoitukseen ei ollut mitään konkreettista ratkaisua näkyvissä, mutta päätimme aloittaa tunnustelut lääkintäeversti evp Juhani Ahosta, joka oli jo antanut taloudellista tukea Safir-vitriiniin ja tunnettu vahvasta sitoutumisestaan suomalaisen sotilaslentämisen traditioon. Keskustelut etenivät varsin nopeasti, ja 5.9 allekirjoitimme lopullisen ”Juhani Ahon vitriiniä” koskevan lahjakirjan, jossa muuten valmistumisajaksi arvioitiin vuosi 2017. Juhani Ahon suurenmoinen tuki hankkeellemme loi perustan Lentokonepuisto-projektille, jonka tuloksena Kauhava saa ainutkertaisen muistomerkin ja nähtävyyden. Sen ansiosta Kauhavalla annettu koulutus ja siellä tehty maanpuolustustyö tullaan muistamaan ja laajalti tietämään vielä useiden sukupolvien ajan.

Tunnetusti ruokahalu kasvaa syödessä. Totesimme, että Safir-vitriiniin olimme saaneet julkista rahaa puolet projektin kokonaiskustannuksista. Kun meillä oli nyt näinkin huomattava perusrahoitus varmistettuna, olisimme avustusten hakijana vakavasti otettava hankkeen toteuttaja. Laskeskellessamme mahdollisia budjettiraameja, totesimme pian, että yhden koneen sijasta kolmen koneen vitriini olisi täysin mahdollinen toteutettavaksi. Pitäisi vain löytää sopivat koneet. Pääsimme esittelemään projektiamme Kauhavan kaupungin johdolle, missä ajatuksesta innostuttiin heti. Muutamassa päivässä siellä kehitettiin ideaa edelleen ja laadittiin suunnitelma Lentokonepuistosta, jossa Safirin ja Hawkin lisäksi olisi ideavaiheessa oleva kolmen koneen vitriini, killan pystyttämä Fouga-patsas siirrettynä sinne ja varaus vielä kolmen koneen vitriinille. Puistolle löytyi Kauhavan keskeltä Kortesjärventien varresta jo siellä olevien muistomerkkien vierestä luontevasti alue, joka on sijainniltaan tähän tarkoitukseen paras mahdollinen koko Kauhavalla. Kaupunki lisäsi suunnitelmaan vielä informaatiokioskin ja perheellisten kävijöiden tarpeita ymmärtäen lasten leikkipaikan. Todettakoon jo heti tässä, että yhteistyö Kauhavan kaupungin samoin kuin kaikkien muidenkin viranomaisten kanssa on sujunut koko projektin ajan kiitettävän sujuvasti.

Näillä eväillä oli hyvä lähteä etsimään Vinkalle kumppaneita. Tässä vaiheessa oli myös kirkastunut ajatus siitä, että puistoon halutaan nimenomaan ja vain Kauhavalla käytössä olleita alkeiskoulutus- ja harjoituskonetyyppejä. Kävimme pari kuukautta keskusteluja eri tahojen kanssa useiden eri koneiden luovuttamisesta, lainaamisesta, vuokraamisestakin, mutta huonoin tuloksin. Ostamiseen rahamme eivät riittäneet. Marraskuussa tietoomme tuli, että Tikkakoskella on varastoituna varsin hyväkuntoinen Pyry ja Stieglitz, jotka kaipaisivat pysyvämpää sijoituspaikkaa.Tämähän olisi kuin lottovoitto projektillemme! Menimme Tapanin kanssa joulukuussa tutkimaan ja kuvaamaan koneet. PY-1 oli niin hyvässä kunnossa, että vain kasaamalla ja pölyt pyyhkimällä se olisi valmis näytteille pantavaksi. Ajatuksemme nimittäin oli, että vitriiniin asetettavien koneiden tulee olla ”elämää nähneitä yksilöitä”, jotka on lentopäivän päätyttyä tuotu platalta vitriiniin, ei siis mitään ehostettuja karamellejä. SZ-25 oli vähän huonommassa kunnossa. Kyljessä oli oli useita repeämiä ja reikiä. Moottoripukin suojuspellit ja huomattava osa mittaristosta puuttuivat. Samoin moottori, potkuri ja pääosa pakosarjasta. Moottori ja potkuri olisivat voineet olla todellinen ongelma, mutta killalla oli onneksi hallussaan perinnehuoneessa näytteillä ollut osittain kannibalisoitu Siemens-Halske Sh 14A moottori ja Stieglitzin potkuri. Puuttuva potkurinnapakin onnistuttiin ostamaan myöhemmin. Nyt oli enää ongelmana, kuka kunnostaisi SZ-25:n? Kuin tilauksesta kuvaan astui Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho, jolla oli vuoden 1975 toisella puoliskolla työohjelmassaan vapaata tilaa, ja he ilmoittautuivat halukkaiksi kunnostamaan meille Stigun. Keskiviikkokerho otti tehtäväkseen moottorin kunnostamisen ja täydentämisen. Vaikka koneesta ei ollut tarkoituskaan tehdä lentokelpoista vaan näyttelykappale, teki kunnostusryhmä kaikilta osin ihailtavan ”omantunnontarkkaa” työtä, johon vaadittiin näin vanhan konepajainsinöörinkin silmillä katsottuna suurta ammattitaitoa ja kekseliäisyyttä. Moottoripukin suojuspeltien valmistaminen oli suuri työ, joka saatiin kevääseen mennessä valmiiksi. Ja kuinka ollakaan, kun PY-1:stä ruvettiin siirtämään Kennäälästä Kauhavalle, löytyivät PY:n tavaroiden joukosta SZ-25:n omat pellit, jotka tietenkiin pantiin sitten koneeseen vanhoille paikoilleen.Takaohjaamon mittaritaulu löytyi kokonaisena mittareineen Hallinportin museosta, vieläpä SZ-25:n oma alkuperäinen!

SZ-25 koekasattiin ilmailumuseolla marraskuussa 2015. Tämä osoittautui hyödylliseksi harjoitukseksi samalla kun varmistettiin, että kaikki tarvittavat osat olivat olemassa. Rungon kunnostuksessa meni sitten koko talvikausi, ohjaamon varustelussa ja ennen muuta moottorin saamisessa asianmukaisen kuntoon osa kesääkin. PY-1 tuotiin vitriiniin osina elo-syyskuun vaihteessa. Kokoonpano sujui ripeästi Ilmavoimamuseon asiantuntijoiden johdolla. Pyrylle suoritettiin koonpanon jälkeen todellakin vain pölyjen pyyhkiminen. Syyskuun puolivällissä vitriiniin tuotiin SZ-25, jonka kokoonpanon tuli suorittamaan Tiistaikerhon kahdeksan miehen tiimi. Stigu oli kasassa ja valmiina esiteltäväksi parissa päivässä. Ilmavoimien jouduttua vuoden 2015 lopulla siirtämään Vinkasta luopumista suunniteltua myöhäisempään, ensimmäiseksi vitriiniin sijoitettavaksi aiottu kone on vielä saamatta. Nyt, kun uuden alkeiskoulukoneen toimitukset ovat jo alkaneet, voimme odottaa Vinkaa tulevaksi noin vuoden kuluessa.

Vitriinistä laadittiin vuoden 2015 alussa arkkitehtisuunnitelma ja kustannusarvio, jonka pohjalta erilaisia avustuksia lähdettiin hakemaan. Tärkein rahoituslähde oli ELY-keskus päätöksentekijänä ja Maaseutuvirasto maksajana. Viimeksimainitun tunnetut tietokoneohjelmaongelmat heijastuivat meidänkin projektiimme ja veivät rakennusaikataulun varsin kireäksi. Tämän lisäksi projektia tukivat Sirkka ja Mauri Kallion Säätiö, Kauhavan Säästöpankin Kulttuurisäätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö, Sotavahinkosäätiö ja Ilmavoimien tukisäätiö.
Urakkatarjouskilpailun voitti ylihärmäläinen RiMaria Oy. Usean kokeneen vitriinin rakennuttajan kokemusten perusteella päätimme, ettei vitriiniin tule minkäänlaista lämmitystä. Sen sijaan sinne asennettiin erittäin moderni ja tehokas kosteudenpoisto, ja ikkunat tehtiin uv-suojatuiksi. Kangasverhoillulle puukoneelle kosteudenvaihtelut ovat tuhoisia, samoin kuin uv-valo maaleille. Ympäröivän ilman lämpötilalla ei ole juuri mitään merkitystä. Voimme odottaa, että koneet säilyvät vitriinissä hyvässä kunnossa vähintään 40 vuotta, todennäköisesti pitempäänkin. Rakennusaikataulu meni suunniteltua lyhyemmäksi rahoitusprosessin viivästymisen vuoksi, mutta yhteistyö sujui silti erinomaisesti Maria Annalan kanssa, ja tiettävästi molemmat sopijaosapuolet olivat tyytyväisiä toisiinsa. Sinänsä budjetti piti varsin hyvin. Jo tilatessa olimme varautuneet paalutuksen aiheuttamiin lisäkustannuksiin, joita sitten tulikin toinen mokoma perushintaan verrattuna. Lasten leikkipuisto oli budjetoitu hyvin tavanomaisen ratkaisun mukaan. Valittu uutuus tuli selvästi alkuperäistä kalliimmaksi, mutta katsoimme, että Kauhavalla komia koskee myös lapsia.

Ja niinpä, leikkipuistonkin valmistuttua päivää ennen vihkiäisiä, olimme valmiit jo alkuvuodesta lukkoon lyötynä päivänä eli 29. päivänä syyskuuta vastaanottamaan suuren ja arvovaltaisen vierasjoukon vitriinin vihkiäisiin. Ilmavoimien soittokunta soitti komeasti. Rauno Meriö juhlapuhui yleisöä viihdyttävästi, ja Juhani Aho oli tyytyväinen siitä, että edes yksi projekti Suomessa oli toteutunut vuotta arvioitua aikaisemmin.
Paikalla meitä molemmilla tyypeillä lentäneitä oli tiettävästi kolme – allekirjoittanut yllämainittujen kahden lisäksi. Ja tietysti Reinin Mane, joka toimi PY-8:n vastaavana mekaanikkona ja vähän paikkailikin sitä jäljiltäni….

Osmo Jalovaara

TILAA JÄSENTIEDOTE SÄHKÖPOSTIISI

Jäsentiedote tullaan jatkossa jakamaan ensisijaisesti sähköpostina. Ilmoita siis sähköpostiosoitteesi killan sihteerille Esa Rämäkölle osoitteeseen:

esa.ramakko@gmail.com

(huom. sähköpostiosoite muuttunut) Näin varmistat tiedon saannin killan toiminnasta. Jäsentiedotteet löytyvät myös killan www-sivuilta (www.lentosotakoulunkilta.fi).

SIHTEERIN PUHELINNUMERO ON 040-575 4225.

Sihteerin ominaisuudessa totean, että on hieno saada uusia jäseniä näinkin runsaslukuisesti joukkoomme. Kiitos kuuluu Kari Janhuselle.

killan-logo