• Lentosotakoulun kilta

Mitä tulee tapahtumaan kun Lentosotakoulu lopettaa toimintansa Kauhavalla

Written by LSK on . Posted in TIEDOTTEET, UUTISSIVU

Osmo Jalovaara

Killan hallituksen jäsen Osmo Jalovaara selosti Killan vuosikokoukselle 25. toukokuuta 2013 kuinka Kilta pyrkii toimimaan ja mitä toteuttamaan kun Lentosotakoulun toiminta Kauhavalla loppuu.

Tästähän on peruuuttamaton päätös tehty. Tämä selonteko on ilmestynyt lehtiartikkelin muodossa “haastatteluna” ja toistamme sen tässä
tiedotteessa.Teksti on Osmon suusta ja kynästä!

Kauhavalla on liikkunut tietoja killan toiminnan lopettamisesta Lentosotakoulun siirtyessä Tikkakoskelle vuoden 2014 lopussa.
Tehtäköön heti selväksi, että kaikki huhut killan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Kiltaa ei lakkauteta. Se jatkaa toimintaansa perinnekiltana ja nimenomaan Kauhavalla.

 

Se ei missään tapauksessa siirry Tikkakoskelle, missä toimii jo erittäin aktiivinen Ilmasotakoulun kilta, eivätkä he emmekä mekään halua kahta kiltaa samalle tontille. Todettakoon tässä yhteydessä, että Suomessa on lukuisia maanpuolustuskiltoja, joiden kantajoukko-osastoa ja/tai varuskuntaa ei enää ole olemassa. Minkälaisia suunnitelmia killalla on tulevien vuosien varalle? Olemme laatineet toimintasuunnitelman vuosille 2014 -18 normaalin rutiinitoiminnan lisäksi. Ensimmäisenä työlistalla on Ilma/Lentosotakoulun historian toimittaminen vuosilta 1981 – 2014, jonka pitäisi olla valmiina vuoden 2014 lopussa. Seuraava kirjallinen työ tulee olemaan killan 50-vuotishistoria, joka julkaistaan killan 50-vuotisjuhlissa Kauhavalla vuonna 2018.

Mitä tapahtuu Kauhavalla oleville ilmailumuistomerkeille?

Kaupungin alueella oleva Safir-vitriini on killan omistama, ja kilta vastaa jo nytkin sen ylläpitokustannuksista. Joskus vuosien 2018-20 aikana Vinka poistuu käytöstä, jolloin se on tehnyt yli 35-vuotisen uran ilmavoimien alkeiskoulukoneena. Se ansaitsee paikkansa Kauhavalla, ja yksi sijoitusvaihtoehto olisi laajennetussa vitriinissä Safirin kumppanina. Ensimmäisenä muistomerkkikäyttöön vapautuu kuitenkin Hawk, jolle pitäisi löytää sopiva paikka. Yksi mahdollisuus olisi Hawk-patsas Safir-vitriinin lähettyvillä. Lentosotakoulun aluella on komea Fouga-patsas, jonka omistaa kilta ja johon puolustusministeriö on luovuttanut muistomerkkikäyttöön kaksi Fougan runkoa. Tämän patsaan tulevaisuus riippuu Lentosotakoulun alueen tulevista omistusjärjestelyistä. On kuitenkin varauduttava sellaiseenkin mahdollisuuteen, että patsas on siirrettävä jollakin aikataululla pois koulun alueelta. Fouga-patsaan lähellä on lento-onnettomuuksissa kuolleiden muistomerkki. Sen siirtäminen tarvittaessa on suhteellisen pieni operaatio, mutta kaikille muistomerkeille tarvitaan arvokas sijoituspaikka. Tässä asiassa toivomme hyvää yhteistoimintaa Kauhavan kaupungin kanssa.

Entäpä lento-onnettomuuksissa kuolleiden marmori- ynnä muut kunniataulut ja laatat?

Ne ovat puolustusvoimien omaisuutta. Meille on ilmoitettu, että niiden tulee olla siellä, missä koulutuskin tapahtuu eli Ilmasotakoulussa Tikkakoskella, minne Lentosotakoulun sotilasperinne, muun muassa lippukin siirtyy.

Koulun linnarakennuksessa on hyvin hoidettu perinnehuone, minne on kerätty runsaasti esineistöä kuluneiden 85 vuoden varrelta. Mitä tälle kokoelmalle tapahtuu? Kokoelmaan kuuluu puolustusvoimien, killan ja yksityisten henkilöiden omistamia esineitä. Esineistön inventointia varten on perustettu työryhmä, jonka työn jälkeen tullaan tekemään sijoituspäätöksiä. Niille esineille, jotka jäävät Kauhavalle, on löydettävä uusi sijoituspaikka, joka sopisi kiinostuneiden tutustumiskäynneille. Olisi kohtuuton vahinko, jos kokoelma jouduttaisiin esimerkiksi vain varastoimaan johonkin.

Minkälaiset ovat killan suhteet Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistykseen?

Olemme käyneet hyvin avoimia keskusteluja ja vaihtaneet tietoja kummankin osapuolen tulevaisuudensuunnitelmista ja työnjaosta. Killan työkenttää olen kuvaillut edellä. Perinneyhdistyksen ensisijainen mielenkiinto näyttää kohdistuvan Kauhavan upseerikerhon pelastamiseen. Tässä heillä on erittäin mielenkiintoisia avauksia ja kehitelmiä, joiden toivomme muodossa tai toisessa onnistuvan. Killan taloudelliset resurssit eivät kuitenkaan riitä siinä muodossa kuin meillä olisi mahdollisuus ylläpitämään kerhoa, josta syystä on hyvä, että joku toinen ottaa sen urakan hoitaakseen. Mitä sitten tulee henkilösuhteisiin, niin perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen on meidän vanha ystävämme jo ”kentän kersana”. Hän toimi jo 14:ttä kertaa killan vuosikokouksen puheenjohtajana, ja hänet niin kuin jo edellä todettiin, valittiin uutena jäsenenä killan johtokuntaan. Tiedonkulun pitäisi näin ollen olla esteetöntä.

Koska “haastattelu” oli tehty uudelle Killan puheenjohtajalle – Tapani Terämaalle – niin viimeinen kysymys oli henkilökohtainen: Millä mielellä otat itse vastaan killan puheenjohtajan tehtävät?

Edessä olevan murroskauden toimintasuunnitelma on sekä työmäärältään että tarvittavien taloudellisten resurssien osalta erittäin vaativa. Toivon, että niin killan jäsenistö kuin myös muut kynnelle kykenevät tulevat tukemaan kiltaa näissä ponnisteluissa. Totean, että perinnetoiminta mainitaan jo säännöissämme killan toiminta-alueena. Toisaalta muistutan, että killan jäsenyys on täysin avoin kaikille, koska sääntöjen mukaan killan varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö sekä Suomen kansalainen, joka hyväksyy killan tarkoituksen ja toimintamuodot. Killallamme on 45 vuoden kunniakas traditio maanpuolustustoiminnassa, missä perinteillä on aina ollut korostuneen suuri merkitys. Lentosotakoulun kilta on Ilmavoimien kiltaliiton suurin jäsenkilta 500:lla jäsenellään. Näistä jäsenistä huomattava osa asuu muualla kuin Kauhavalla. Meillä kaikilla on sydämissäme herkkä kohta Kauhavan kohdalla, ja palaamme sinne vuodesta toiseen yhä uudestaan niin fyysisesti kuin myös ajatuksissamme. Toivomme, että Kauhavalla on käyttöä tälle voimavaralle näinä vaikeina aikoina.