Pyry-, Stieglitz– ja Vinka-koulukoneet sijoittuvat tähän uuteen vitriiniin. Kuva otettu heinäkuun 28. päivänä kun kattorakennelma oli saatu nostettua teräspalkkirungon päälle. Toki olisi voitu järjestää vaikka harjannostajaiset, mutta kaikki juhlallisuudet tulevat tapahtumaan syyskuun 29. päivänä, jolloin vitriini koneineen juhlallisesti vihitään käyttöön.

Vitriini sijaitsee aivan kävely- ja pyörätien vieressä. Taustalla runsaan 100 m päässä – aivan kuvan oikeassa laidassa – näkyvät jo Lentokonepuiston valmiit Hawk-patsas ja Safir-vitriini. Vitriinin seinät tulevat olemaan lasia ja niiden pystytys sekä muut asennustyöt  saadaan suoritettua elo-syyskuussa.

Vitriiniprojekti etenee vauhdilla. Kattorakenteiden verhoilu on työn alla ja myös sisärakenteiden rakentamiseen on päästy kiinni. Pian eivät puutu kuin lasiseinät ja sitten aloitetaan sähkö- yms. tekniset työt. Entistä paremmalta näyttää…

Kesäkuun alussa – viikolla 23. – kolmelle koulukoneelle suunnitellun uuden vitriinin ”tontti” oli raivattu ja paalutus alkoi.

Seuraavalla viikolla paalutus oli valmis – maahan oli upotettu 80 betonipaalua.

Viikolla 25. saapuivat betoniautot ja betonin valutus alkoi.

Sokkeli alkoi hahmottua ja betoni saa rauhassa kuivua.

Vitriini ja sinne sijoitettavat koneet ovat valmiina vihittäviksi lokakuun alkuun mennessä. Näin on suunniteltu. Hyvältä näyttää.

Ohjelmaan kuului perinteiseen tapaan ensin seppeleenlasku Lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden muistomerkille.

Kiltalaisia valmistautumassa seppeleenlaskuun Lento-onnettomuuksissa  surmansa saaneiden muistomerkille Kauhavan kirkkomaalla, jonne se oli vastikään siirretty muiden vastaavanlaisten muistomerkkien arvokkaaseen joukkoon.

Vuosikokous pidettiin sen jälkeen Yrittäjäopistolla sijaitsevassa Y-kinon auditoriossa.

Killan hallitukseen valittiin Tapani Terämaa, puheenjohtajaksi ja jäseniksi Kari Janhunen, Aune Luoma, Olli Nieminen, Jukka Torvelainen,Unto Haapamäki, Carl Gustav Karling ja Timo Telen sekä Esa Rämäkkö, joka hoitaa edelleen myös sihteeri-rahastonhoitajan tehtävät.

Toiminnantarkastajina jatkavat Seppo Jaakkola ja Antti Viitanen ja vara- toiminnantarkastajina Seppo Lamminpää sekä Arvo Mäkinen.

Kiltaliiton levykkeellä ja muistokynällä palkittiin Osmo Jalovaara, Rainer Leino ja Mauno Reini.

Killan standaarilla palkittiin ins.maj.Esa Lahtinen, Eino Kalliomäki sekä GCE Arctic Oy.

Killan ansiomerkin saivat Kalervo Annala,Matti Kangas, Pauli Kankaanpää, Risto Olli ja Pekka Rantavuori.

Kokouksen jälkeen esitettiin historiallinen lyhytelokuva vuodelta 1956-57, joka kuvasi kolmen nuoren miehen lentäjän, mekaanikon ja viestimiehen asevelvollisuutta ja koulutusta tasan 60 vuotta sitten – ensin Kauhavalla ja sitten edelleen lennostoissa. Elokuvan nimi oli ”Tavoitteet korkealle” ja sen oli kustantanut Osuuskassojen Keskusliitto ja tuottanut Filmiyhtymä.

Kokouskahvit ja illanvietto järjestettiin Yrittäjäopiston Hela-Ravintolassa.

Partio seppeleenlaskussa – taustalla toimitusta videoimassa Arvo Mäkinen.

Seppeleenlaskijat: vasemmalta Unto Haapamäki, Killan puheenjohtaja Tapani Terämaa, Aune Luoma ja Eino Kalliomäki.

Huomionosoituksilla muistettuja vasemmalta: Kalervo Annala, Risto Olli, Pekka Rantavuori ja Eino Kalliomäki.

YLE Kotimaa 24.5.2016 klo 20:19 Päivi Rautanen

Lentokonepuisto nousee Kauhavalle muistoksi menneistä

Lentosotakoulun kilta rakennuttaa Kauhavan ydinkeskustaan lentokonepuiston. Rahoitus on nyt varmistunut, ja töihin päästään viikon kuluttua. Puistoon, vitriinirakennuksen suojiin, päätyy Kauhavalla käytettyjä koulutuslentokoneita. Vanhojen koneiden lomaan rakentuu myös lentokoneaiheinen leikkipuisto.

Tähän nousee uusi vitriinirakennus Kauhavan vanhoille koulutuskoneille, viittelöi Kari Janhunen Lentosotakoulun killasta. Kuva: Olli Koski / Yle.

KAUHAVA

Kauhavan Ilmasotakoulua ja sittemmin Lentosotakoulua 2000-luvun alussa johtanut Kari Janhunen näyttää, miten lentokonepuisto rakentuu kaupungin keskustaan aivan Ylivieskaan johtavan kantatie 63:n viereen. Paikalla on jo entuudestaan pari vuotta sitten pystytetty Hawk-patsas ja vajaa kymmenen vuotta sitten rakennettu vitriini, jonka lasien takaa voi ihailla Saab Safir -konetta.

– Aloitin lennot varusmiehenä Safirilla vuonna 1980 ja lensin sillä, ennen kuin Vinkat tulivat käyttöön alkeiskoulutusvaiheessa. Hawk on jatkokoulutuskone, ja sillä minua opetettiin seuraavan kerran lentämään. Toimin myös Hawkilla lennonopettajana, joten olen lentänyt paljon Hawkilla, yhteensä noin 1200 tuntia, Kari Janhunen muistelee.

Muistorikkaat koneet eivät saa kuitenkaan sotilaslentäjää nostalgiseksi.

– Ei tunnu missään, mutta onhan ne kivan näköisiä tuossa. Minulla on hyviä muistoja Ilmavoimien uralta, ja nämä omalla tavallaan muistuttavat niistä asioista, mutta ei se syke näiden näkemisestä kyllä nouse, Kari Janhunen tuumaa.

”Puisto kuuluu ehdottomasti keskustaan”

Kokonaisen lentokonepuiston rakentaminen puolestaan saa Lentosotakoulun kiltaan nykyisin kuuluvan miehen innostumaan. Kari Janhusen mukaan puisto kuuluu ehdottomasti Kauhavan keskustaan, ei parin kilometrin päähän entiselle Lentosotakoulun alueelle.

– Tässä keskustassa puisto lisää Kauhavan matkailullista vetovoimaa. Samalla se kertoo kauhavalaisille ja matkailijoille siitä, mikä täällä on ollut yli 85 vuotta erittäin tärkeä osa yhteiskuntaa. Ilmasotakoulu ja kaikki sen edeltäjät ja jälkeläiset ovat tehneet Kauhavalle hyvää, ja nyt me näytämme sen kaikelle kansalle, Kari Janhunen innostuu.

Kauhavan lentokonepuiston rakentaminen alkaa viikon kuluttua. Alkuvaiheessa Lentosotakoulun kilta rakennuttaa alueelle leikkipuiston ja uuden vitriinirakennuksen, jonne mahtuu kolme vanhaa, Kauhavalla käytettyä koulutuskonetta.

– Koneista kaksi on jo entisöity. Kolmas kone on Valmet Vinka, ja sen saamme, kunhan se vapautuu Ilmavoimilta. Kaikki koneet ovat vanhoja koulutuskoneita, jotka ovat olleet Kauhavalla käytössä kautta historian. Vinkalla on lennetty vielä silloin, kun koulu täältä poistui.

Kiirettäkin pitää, sillä uusi vitriinirakennus pitäisi olla valmiina syys-lokakuun vaihteessa, kun vietetään Ilmasotakoulun, Lentosotakoulun ja Lentosotakoulun killan perinnepäivää.

Kauhavan lentokonepuistossa on jo Hawk-muistomerkki ja Saab Safir -kone vitriinirakennuksessa.

Kaupunki odottaa matkailuvalttia

Kauhavan kaupunki on ollut kehitysjohtaja Juha-Martti Kuoppalan mukaan puiston hankesuunnittelussa alusta asti mukana.

– Olemme kiitollisia siitä, että kilta tarttui aktiivisesti toimeen ja ryhtyi rakentamaan puistoa. Tämähän on jo vuosikymmenen projekti. Ensimmäinen vitriini alueelle saatiin vajaa kymmenen vuotta sitten. Olemme hyvässä yhteistyössä työstäneet hakemuspapereita. Tämä on hieno juttu kaiken kaikkiaan, Juha-Martti Kuoppala kertoo.

Kauhavan kaupunki on pyrkinyt pitämään puistohankkeessa matalaa profiilia, sillä paikkakunnalla on koko kevät kiistelty Lentosotakoulun alueen patsaiden ja muistomerkkien omistuksesta. Kilta ehti jo siirtää yhden muistomerkin koulun alueelta Kauhavan kirkkomaalle ilman koulun nykyisen omistajan LSK Business Parkin lupaa. Asia on poliisitutkinnassa.

– Kyllä pitää olla tarkkana, kehitysjohtaja myöntää ja jatkaa.

– Nythän me rakennamme ja laajennamme jo olemassa olevaa lentokonepuistoa. Tämä on sille ehdottomasti oikea sijainti. Olemme kaupungin keskustassa ja sitä halkovan Ylivieskantien pääväylällä.

– Tästä tulee oiva syy matkailijoille ja ohikulkijoille piipahtaa Kauhavalla. Olemme ajatelleet, että puistoa voisi laajentaa pienimuotoisella elintarvikkeiden vähittäismyynnillä, esimerkiksi jäätelökioskilla, Juha-Martti Kuoppala visioi.

Rahoitus monesta tuutista

Lentokonepuisto rahoitetaan EU:n, valtion ja kaupungin tuella sekä killan saamin lahjoitusvaroin.

Ammattisotilaslentäjien koulutus siirtyi Helsingistä Kauhavalle vuonna 1929. Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Kauhavan Lentosotakoulu lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. Koulu ehti siis toimia Etelä-Pohjanmaalla 85 vuotta.

Kun päätös Lentosotakoulun sulkemisesta ja alueen käyttötarkoituksen muuttumisesta tuli vuoden 2012 lopulla, päätti Lentosotakoulun kilta jo keväällä 2013 siirtää vuonna 1969 pystyttämänsä ”Lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden patsaan” mahdollisimman arvokkaaseen ja pysyvään sijoituspaikkaan. Patsashan oli alkujaan pystytetty esikunnan ja sairaalan väliselle alueelle mutta siirretty myöhemmin vanhan oppilasasuntolan ja ruokalarakennuksen välisen parkkipaikan reunaan väistöpaikalle. Tästä päätöksestä ilmoitettiin myös julkisuuteen heti toukokuussa 2013.

Uuden sijoituspaikan löytäminen vei aikansa, mutta viime vuoden marraskuussa Kauhavan seurakunta teki päätöksen sijoituspaikan varaamisesta patsaalle Kauhavan kirkkomaan arvokkaimmalle alueelle muiden vastaavien muistomerkkien, kuten Jääkäripatsaan ja Karjalaan jääneiden muistopatsaan vierelle.

Toukokuun 3. päivänä tehokas kauhavalaisten vapaaehtoisten tiimi nouti patsaan vanhalta paikaltaan entisen Lentosotakoulun alueelta. Sama työryhmä pystytti patsaan 10.5 sille varatulle paikalle kirkkomaalle, missä monet kauhavalaiset ovat jo päässeet sen ensimmäisen kerran näkemään ja tyytyväisinä toteamaan, että Lentosotakoulun kunniakkaista perinteistä pidetään huolta niiden arvoa vastaavalla tavalla.