Ei meinaa vitsaukset poistua mutta pieni, kaunis kiinnostaa

Tervehdys, hyvät kiltaveljet ja -sisaret.

Vuosi sitten manasin koronan jatkumista aina vaan ja keväällä kirosin putlerin. Näillä rintamilla ei ole mitään uutta. Itse asiassa ainakin Etelä-Pohjanmaalla on nyt syksyllä 2022 tosi paljon enemmän tartuntoja kuin vuosina 2020 ja 2021 yhteensä! Sairaaloiden kuormitus on kuitenkin pysynyt maltillisena. Terroristivaltion päällikkö ja nykyajan pahin sotarikollinen jatkaa Ukrainan ihmisten kurmoottamista. Ainakaan oma inhoni r-valtiota kohtaan ei laimene, ei ikinä, ja tämä touhu vain syventää tuntojani.

Mitä kaikkea tavallista sitten on tapahtunut viime kirjoittelun jälkeen. Kilta vuosikokousti toukokuun 21. Seppele laskettiin ja hoidettiin kokous pois. Ei lounastettu eikä iltajuhlittu. Toivottavasti ensi vuonna olisi jo räväkämpää.

Seppeleen lasku vuosikokouspäivänä.

Killan perinnejoukon ilmailijat harjaantuivat pari eri kertaa viime kesänä taas täällä. Ilmasotakoulun Hävittäjälentolaivue 41:n Hawkit lensivät Kauhavan kentältä viikon kesäkuussa ja toisen elokuussa. Olihan taas komiaa ja me paikalliset tietenkin haltioissamme. Killan facebook-ryhmä täyttyi upeista kuvista ja muustakin hehkutuksesta.

Tavallisuutta edustaa myös kadettikurssin valmistuminen elokuulla. Sain jälleen ojentaa Sirkka ja Mauri Kallion Säätiön stipendejä menestyneille. Tämän vuoden kurssin numero oli 106. Ekstrabonuksena vanhan lentoupseerin sielua lämmitti, kun sain olla mukana kiinnittämässä lentomerkkiä erään uuden sotilaslentäjän virkapuvun, viisykkösen rintamukseen.

Otsikossa mainitsin pientä ja kaunista. Pysykää mukana.

Syyskuulla oma lentorukkini 54 kokousti Sveitsissä. Kurssiveli Vesa Åberg johdatti meidät uudelle muistomerkille, jolla kunnioitetaan toista alppilentäjäpariskuntaa Mikkolaa ja Durchmannia. Laatta on laitettu kiveen vasta pari vuotta sitten ja sijaitsee mahdollisimman lähellä oikeaa putoamispaikkaa. Patikointi osoittautui kannattavaksi: Vesa piti mainion esitelmän alppilentäjistä ja erityisesti tästä onnettomuuslennosta maastoon sitoen. Lopuksi laskimme seppeleet ja hiljennyimme kunnioittamaan muitakin ilmavoimien vainajia.

LntRUK 54:n veteraani Vesa Åberg  pitää esitelmää uudella alppilentäjien muistomerkillä Sveitsissä.

Toinen sankarimuistelu oli myös syyskuulla. Mannerheim-ristin ritari Arvo Maunulan muistoa kunnioittamaan asetettiin muistolaatta Seinäjoelle Marttilan koulun seinään. Hän oli asunut monta vuotta koulun yläkerrassa pikkupoikana. Itse juhla oli monipuolinen mutta pieni, kaunis: ensin seppeleet puheineen sankarihautausmaalle, sitten laatan paljastus puheineen ja Hornet-ylilentoineen ja lopulta päiväjuhla sotkun kahveineen ja…puheineen.

Mannerheim-ristin ritarin Arvo Maunulan pojanpojat Marttilan koulun vierustalla paappansa kunniamerkkien kanssa juuri paljastetun muistolaatan edessä.

Pieni ja kaunis on myös Fougamme. Se on vallan villinnyt yleisön, sillä olemme tänä vuonna saaneet pari uutta värivalaisutoivetta kirjoomme. Ne tietysti mieluusti toteutimme, sillä Passin Sakarin kehittämän menetelmän ansioista se on vaivatonta. 21.9. on kansainvälinen Alzheimer-sairauden päivä ja FM-12 sai violetin teemasävyn. Muutama päivä myöhemmin eli 24.9. oli jälleen mitokondriosairauksien tietoisuuspäivä ja kone ole tuttuun tapaan vihreä. Uusinta uutta edustaa punainen väri, joka valaisi maisterittaremme 22.11. – päivä on 22q11-oireyhtymän tunnettuuden lisäämiseksi (saa kuuklata, eli en osaa lyhyesti selittää). Vihreä, punainen ja violetti valaistus kohteille ovat kansainvälisiä juttuja. Emme ole niitä itse keksineet, mutta yhteydenottojen jälkeen mielellämme mukaan lähteneet.

Loppuun yritän muotoilla mustan huumorin sävyjä ja täydentää spektrin. Keväällä saimme tilauksen keltaisen värin käyttöön, sekin tuli kansainväliseltä taholta. Siihen liitettiin hiukan sinistä, sillä se kuului asiaan. Taidattekin arvata, että Fougamme laittoi Slava Ukraini -viestin idän tsaarille. Lyhyellä matematiikalla kun laskee, niin kirjosta puuttuu enää oranssi. Sitten olisi sateenkaari valmis, ja voisimme anoa Setan jäsenyyttä (hihi). Pitänee toivoa Hollannin voittavan jalkapallon maailmanmestaruuden, tai tietääkö joku teistä lukijoista

Itsenäisyyspäivä on käsillä. Kilta juhlistaa sitä perinteisesti. Sytytämme jätkänkynttilät Lentokonepuiston kaikkien neljän kohteen läheisyyteen ja laitamme FM-12:lle sinisen juhlavalaistuksen.

Hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhaisaa joulua sekä turvallista uutta vuotta.

Kari Janhunen
Puheenjohtaja

——————

VIELÄ KERRAN: EDELLEEN ARVOKAS,
HYVÄ JA HISTORIALLINEN!

Teos on itsenäinen jatko-osa vuonna 1993 ilmestyneelle Martti Peltosen kirjoittamalle historiateokselle.

Mikko Elo

Lentosotakoulun historia

1981 – 2014

Teosta on saatavana Lentosotakoulun Killalta tilaamalla sihteeriltä:

esa.ramakko@gmail.com

15 e/kpl+ postituskulut 10 e/kirja.

_____________________________ 

JÄSENTIEDOTE SÄHKÖPOSTINA !!!

Jäsentiedote tullaan jatkossa jakamaan ensisijaisesti sähköpostina. Ilmoita siis sähköpostiosoitteesi killan sihteerille Esa Rämäkölle ositteeseen esa.ramakko@gmail.com

Näin varmistat tiedon saannin killan toiminnasta. Jäsentiedotteet löytyvät myös killan www-sivuilta (www.lentosotakoulunkilta.fi).

SIHTEERIN PUHELINNUMERO ON   040-575 4225.

Jotain uutta sentään vaikkakin synkkää – helvetin putler

Tervehdys, hyvät kiltaveljet ja -sisaret.

Killan elämä on näin talvikaudella entistäkin hiljaisempaa. Kuten edellisessä tiedotteessa kerroin, Fouga oli siniseksi valaistu itsenäisyyspäivänä. Silloin myös sytytimme palamaan useita jätkänkynttilöitä eri puolille Lentokonepuistoa. Tästä tulee melko varmasti pysyvä perinne.

Alkuvuosi meni yhä enemmän tai vähemmän koronaa kummastellessa. Eihän se vieläkään hellitä, mutta 24.2. media ja me kaikki saimme uuden ihmettelyn aiheen erään neuvostokasvatin aloitettua karmaisevan hyökkäyssodan Kaakkois-Euroopassa.

Tapahtumat Ukrainassa raportoidaan lähes reaaliajassa sekä perinteisessä viestinnässä että lukuisilla some-kanavilla. Kamalaa on ollut havaita, kuinka erilaisissa maailmoissa me ”vapaat” lännen ihmiset ja aivopestyt venäläiset elämme. Vielä kamalampaa on, mitä kaikkea nuo aivopestyt raakalaiset tekevät ukrainalaisille. Olette varmasti seuranneet mediaa, joten en toista tapahtumia. Totean vain, että maailmassa ei ole riittävästi voita venäläisten ”parantamiseksi”. Siellä on lähes tuhatvuotinen perinne alistamisesta ja alistumisesta. Ei tule muuttumaan minun elinaikanani.

Kilta on reagoinut pienesti mutta näkyvästi, tuntuvasti. Kaunis Fougamme valaistiin Ukrainan auringonkukkapeltojen ja vapaan taivaan väreihin hyvin pian hyökkäyksen alettua. Se heijastaa keltaista ja sinistä osoittaaksemme tukea Ukrainan urhoille. Tuntuvuutta edustaa killan hallituksen päätös lahjoittaa merkittävä summa rahaa Kauhavalle tulleiden pakolaisten auttamiseksi – hankimme K-lahjakortteja, joilla hädänalaiset voivat ostaa ruokaa ja tarvikkeita.

Sattuvasti uuden talvisodan keskelle osui meidän Talvisodan päättymisen muistopäivä. Sen juhla on kovin perinteinen täällä Kauhavalla. Jostain kumman syystä olin valikoitunut juhlapuhujaksi. Voitte uskoa, että meni tunteisiin. Sen saattoi ehkä yleisökin aistia. En referoi puhetta nyt, mutta se on luettavissa toisaalla tässä tiedotteessa.

top herbal incense geneerinen cialis herbal balance
adhd drug list kamagra suomesta pilling facial
herbal milk thistle viagra resepti netistä eye headache remedy

Vuosikokous pidetään Kauhavalla lauantaina 21.5.2022. Tervetuloa. Toivottavasti tunnelmat ovat rauhaisammat kuin nyt.

Kari Janhunen

Puheenjohtaja

Slava Ukraini

Kari Janhunen

Puhe Talvisodan päättymisen muistojuhlassa Kauhavalla 13.3.2022

Arvoisat sotiemme veteraanit, invalidit ja lotat, sotalesket, hyvät kuulijat
Talvisota päättyi 82 vuotta sitten. Sodan merkitys Suomen itsenäisyyden taipaleella on tärkeä, se on paras vaikkakin raskas osa kansamme tarinaa. Kerron teille, miten Talvisota asettuu Suomen kansan ja itsenäisyyden aikajatkumolle, mitä se merkitsee meille, minulle ja kuinka se elää muistoissamme ja nykyajassakin.
Ensimmäinen ihminen on tullut tänne Suomen niemelle jo yli 10 000 vuotta sitten, kun jääkausi väistyi. Kauhavallakin on asuttu jo kivikaudelta alkaen eli noin 4000 vuotta. Siihen aikaan elämä on ollut ankaraa ja lyhyttä eivätkä ihmiset ole osanneet tai ehtineet ajatella mitään itsenäisyyksiä, on vain synnytty, elää kituutettu ja kuoltu.

Suomi kuului Ruotsiin satoja vuosia, viimeksi noin 200 vuotta sitten. Sen jälkeen olimme osa Venäjää. Ruotsi ja Venäjä kävivät useita sotia ja silloin Suomestakin otettiin väkisin miehiä armeijoihin mukaan, ei kyselty, kun pojat vietiin sotimaan kuninkaiden tai tsaarien puolesta, aivan nuorina, jopa lapsina nykykäsityksen mukaan.

1800-luvun lopulla eli vajaa 150 vuotta sitten riittävän moni itsensä suomalaiseksi tunteva oli käynyt kouluja ja alkoi ajatella, josko Suomi ja suomalaisuus voisivat olla totta. Vähitellen kehitettiin suomen kirjakieltä ja rohkaistiin ihmisiä kirjoittamaan suomeksi. Kirjoja alkoivat lukea myös tavalliset ihmiset ja yhä useampi hoksasi, että mehän ollaan vähintään yhtä fiksuja kuin nuo ruotsia tai venäjää puhuvat. Alkoi syntyä ajatuksia Venäjästä irtautumiseksi, oman maan perustamiseksi.

Viimeiset vuodet Venäjän vallan alla olivat kuulemma kamalia. Niitä sanottiinkin sortovuosiksi. Suomen miehet oli välillä vapautettu Venäjän asevelvollisuudesta. Loppuvuosina taas pakotettiin, ja se ei enää kelvannut itsenäisyysmielisille. He alkoivat puuhastella irtautumista tsaarin Venäjästä. Muutamat lähtivät hankkimaan sotaväen oppeja Saksasta. Heitä kunnioitamme jääkäreinä. Kauhavan alueelta, Härmistä ja Kortesjärveltä lähti myös moni. Kun ei ollutkaan pakko vaan tehtiin oman maan puolesta, lähtö oli helpompaa.

Ensimmäinen maailmansota heikensi tsaarinvaltaa koko Venäjällä ja ote kirposi myös Suomesta. 6.12.1917 täällä sitten päätimme ja julistimme, että nyt Suomi on Suomi. Ihan kaikki eivät olleet samaa mieltä siitä, minkälainen meidän maamme pitäisi olla. Meillä ei ollut tuolloin omaa armeijaa. Oli vain miehiä ja aseita sekä kovia, vastakkaisia mielipiteitä. Syttyi sota, joka oli kovin sekava, ja sille on keksitty monta nimeä. Tärkein nimi on Vapaussota: vapauduimme Venäjästä ja meistä ei tullut osaa kommunistisesta Neuvostoliitosta.
Sota on äärimmäisen ikävä olotila. Kaikkea on vähän, ruokaa, lämpöä, kivaa tekemistä. Sitä pitää välttää kaikin keinoin. Suomi oli sitä mieltä, että emme enää sodi. Siksi perustettiin Puolustusvoimat, asevelvollisuusarmeija. Kaikkien miesten piti opetella sotataitoja, sitä sanotaan asevelvollisuudeksi. Taaskin pakko mutta oman maan puolesta, helppo hyväksyä. Vaikka kuinka yritettiin pysyä sotien ulkopuolella, tilanne kiristyi. Marraskuun lopulla 1939 Neuvostoliitto lavasti Mainilassa ”tapahtuman” ja hyökkäsi Suomeen. Alkoi Talvisota. Kauhavaltakin lähti taas moni mies sotaan. Kaikki eivät tulleet takaisin elävinä. Palanneista moni oli rikki, sotainvalidi. Tuokaan sota ei Neuvostoliittoa tyydyttänyt vaan vielä miteltiin Jatkosota. Lisää kuolleita, joiden muistoa kunnioitetaan vieläkin. Sodista selvinneitä elää enää vähän. Saamani tiedon mukaan meillä oikias Kauhavas elää enää yksi veteraani, yksi sotainvalidi ja kolme lottaa sekä hieman yli 30 sotaleskeä. Olette ikuisesti kunniakansalaisia.

Väliin kerron hieman kepeämmin, mitä Talvisota minulle merkitsee. Pappani Pauli, äitini isä, asui perheineen Suojärvellä, nykyistä Venäjää. Papalla oli neljä työtä: teurastajana, sahurina, metsänvartijana ja sotilaspoliisina. Irene-mummo, äitini äiti, oli opettanut papalle Vienan karjalan kielensä. Silloin vielä pieni tyttö Sirkka-tätini on myöhemmin kertonut havainneensa, että noin 1937-39 ukot olivat usein tutkineet papan tuvan pöydän ääressä kaikenlaisia karttoja. Sitten pappa hävisi metsänvartijan hommiin aina joiksikin viikoiksi. Karjalan kielen taitoinen metsänvartija ja sotilaspoliisi, joka tutkii karttoja muiden ukkojen kanssa ja häviää viikoiksi. Aika helppo päätellä, mitä se pappa puuhasi sotien alla naapurin puskissa. Palattuaan joltakin reissulta sodan loppuvaiheessa Pauli on tehnyt miehen työn, sillä äitini syntyi marraskuun lopulla välirauhan aikana. Jatkosodan aikana Pauli haavoittui päähän, ja minä olen Parikkalan mummolassa saanut ensimmäisen kosketuksen sotainvalidiin. Ei siitä puhuttu mutta näin yläkerran kamarin piirongin päällä sotainvalidien standaarin. Kuva on piirtynyt sieluuni. Pappa kuoli, kun olin 9-vuotias. En tiennyt enkä siis ehtinyt kysyä häneltä itseltään mitään sodista.
Mainitsin tuossa hetki sitten Vapaussodan. Olen sitä mieltä, että olemme käyneet kolme vapaussotaa. Sen ensimmäisen ja nimeltään aidon, sitten tärkeimmän eli Talvisodan ja lopulta vielä vääjäämättömän Jatkosodan. Neljättä ei toivottavasti tule. Koska tänään muistelemme Talvisodan päättymistä, sivuutan Jatkosodan vain maininnalla, että sekin käytiin ja saimme siitäkin torjuntavoiton – säilyimme itsenäisinä, vapaina.
Miksi Talvisota on tärkein vapaussotamme. Alkuperäinen vapaussota ja sen jälkeiset vuodet jättivät valitettavasti syviä haavoja ja katkeruutta kansaamme. Vasta 30-luvun lopulla maailman tilanteen kiristyessä tulimme järkiimme vanhan vainolaisen taas pullistellessa. Niinpä Suomi oli yksissä tuumin ryssää vastassa, kun se meitä alkoi taas kurmoottaa. Alivoimaisia olimme kaikissa suhteissa, kalustoltamme, sotaväkimäärältämme. Ankarissa oloissa näytimme tahtomme ja taitomme. Niin otti neukku nokkaansa, vaikka rauhan ehtojen ja alueluovutusten valossa joku kauempaa pintapuolisesti tarkkaileva saattaa väittää toisinkin. Säilytimme itsenäisyyden ja lujitimme uskoa omiin voimiimme, yhtenäisyyteemme. Talvisota näyttäytyi muulle maailmalle pienen urhoollisen kansan henkiinjäämistaisteluna täydellisen ylivoimaisen vihollisjyrän edessä ja alla. Saimme sympatiaa – valitettavasti lähes vain sitä – mutta tarina talvisodasta jää historiaan esimerkkinä hyvän voitosta pahasta, urhoollisuuden voitosta ylimielisyydestä.

Talvisodan ihmeellistä tarinaa muistellaan tänäänkin ihaillen, jopa Ukrainassa vaikka heidän poikiaan kuoli läjäpäin Raatteen tiellä Neuvostoliiton puna-armeijan sotilaina. Tämän ajan ukrainalaisilla on samaa pieni vastaan valtava, ihan turha yrittää, tulkaa vain niin turpaan tulee -asennetta kuin me osoitimme talvisodassa. He jopa mainitsevat Talvisodan esimerkkinä, etsivät analogioita. Antakaamme kaikki mahdollinen tuki sinne, että V.V. Putin saa Stalinin ”talvisotaharjoitusta” vastaavalle omalle ”erikoisoperaatiolleen” yhtä hyvä lopun – häntä koipien välissä kotiin.
Laskutavan mukaan Suomen kymmentuhatvuotisessa (ensimmäinen ihminen tänne), 150-vuotisessa (kansallinen herääminen) tai 100-vuotisessa historiassa Talvisodan 105 päivää ovat lyhyt jakso. Kansamme tarinassa se on elintärkeä ja taivahan totta. Ja sopii esimerkiksi muillekin.
Kiitos Talvisodan sankarit sekä meillä että Ukrainassa. Eläköön Suomi. Slava Ukraini.
Kiitos.

JÄSENTIEDOTE SÄHKÖPOSTINA !!!

Jäsentiedote tullaan jatkossakin jakamaan ensisijaisesti sähköpostina. Ilmoita siis sähköpostiosoitteesi killan sihteerille Esa Rämäkölle osoitteeseen esa.ramakko@gmail.com tai puh. 040-575 4225
Huolehdithan myös jäsenmaksun maksamisen, näin varmistat tiedon saannin killan toiminnasta.

KOKOUSKUTSU !

LENTOSOTAKOULUN KILTA ry:n VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN
KAUHAVALLA SUOMEN YRITTÄJÄOPISTON (pikkuauditorio) TILOISSA
LAUANTAINA 21.05.2022 KLO 12.00 (Kauppatie 109)

KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖJEN 6.§:ssä MAINITUT ASIAT
Hallitus

VUOSIKOKOUSPÄIVÄN OHJELMA
– 11.45 seppeleen lasku (kirkkomaalla)
– 12.00 vuosikokous (pikkuauditorio)

VUOSIKOKOUSJÄRJESTELYT:
– ei erillistä ilmoittautumista
– kokoustilassa voimme olla väljästi, mutta suosittelemme silti, että kokoonnumme terveinä
– tänäkään vuonna emme järjestä iltaohjelmaa

Lentosotakoulun Kilta ry                         Vuosikokous 21.05.2022

Kauhava                                          

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Kokouksen järjestäytyminen

• puheenjohtaja
• sihteeri
• kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa

1. Työjärjestyksen hyväksyminen
2. Vuoden 2021 toimintakertomuksen hyväksyminen
3. Käsitellään tilit vuodelta 2021 sekä toiminnantarkastajan lausunto
4. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
5. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2023
6. Päätetään jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2023
7. Hyväksytään talousarvio vuodelle 2023
8. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2023
9. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vv. 2023-2024

Erovuorossa: Carl-Gustav Karling, Hannu Ristaniemi, Esa Rämäkkö ja Arvo Mäkinen

Hallituksen jatkavat jäsenet ovat Timo Telen, Sakari Passi, Liisa Salo ja Eino Kalliomäki

13. Valitaan toiminnantarkastaja ja heille varamies

            Nykyiset: Seppo Jaakkola varalla Jukka Aerikkala  

14. Kunniajäsenet
15. Muut asiat

16 Kokouksen päättäminen

Koronan jälkeistä aikaa odotellessa…aina vain

Tervehdys, arvon kiltalaiset.

Kun aloin pohtia tätä katsausta ja avasin vanhoja juttuja, tuli aivan deja vu -olo – tämä on jo niin nähty. Ei ryökäles meinaa talttua, mutatoituu vain. Kohta on viimeinenkin kreikan aakkonen käytetty. Koronan paska. Killan tapahtumatkin ovat olleet minimaaliset, ja lähes voisi tähän kopioida vuoden takaisen tarinan.

Vuosikokous toukokuulla meni lyhyen, suppean kaavan mukaan. Seppele laskettiin kirkon viereen muistomerkille. Sitten kuulimme uuden koulukeskuksen esittelyn lukion rehtorilta Toni Uusimäeltä. Kokoustimme jopa 15 hengen voimalla koulukeskuksen isossa auditoriossa. Väljyyttä riitti, kun sinne mahtuu noin 250 ihmistä.

Killan varastolla säilyneet Sirkka ja Mauri Kallion kunniamerkit saivat uuden, arvokkaan kodin kesäkuun alussa. Kalliomäen Eikka oli työstänyt niille hienon taulun, ja koko komeus luovutettiin Kauhavan Sotaveteraanit ry:lle laitettavaksi esille Kauhava-seuran ylläpitämään Veteraanitaloon Kosolanmäelle ihan Iisakin Jussin tuvan viereen. Myös Lentokonepuisto sai hieman lisää nähtävää, kun Eikka hoksasi, että maaliskuulla tyhjätyn varaston esineistöä voi nätisti laittaa Juhani Ahon vitriiniin näytille ilman, että näkymä hienoihin koneisiin estyy.

Ilmasotakouluyhteistyön konkretiaa on ollut, että elokuussa sain käydä perinteiseen tapaan onnittelemassa ja Sirkka ja Mauri Kallion Säätiön nimissä palkitsemassa valmistuneen 105. Kadettikurssin ilmavoimalinjojen parhaita. Kyllä uusien Suomen lentomerkin ansainneiden onni ja ylpeys lämmittää vanhaa sielua aina vain ja yhä uudestaan. Valitettavasti niitä ei heti kirkastettu…ymmärrettävistä syistä.

Vaikka killalla ei ollut elokuun tapahtumaan osaa eikä arpaa, kerronpa silti. Sotakoulun lentokenttä heräsi pariksi viikoksi taas ”ilmavoimahenkiin”, kun vuoroviikoilla sekä Lapin että Karjalan lennoston Hornetit kävivät harjoittelemassa täällä. Kiilasin moikkaamaan molempien entisten työpaikkojeni nykyväkeä – elämäni sai taas eliksiiriä.

Syyskuun lopulla Lentokonepuistossa loisti jälleen vihreä kohde mitokondriosairauden nimissä. Fougamme esiintyi niin upeasti, että 6.12. se sai taas olla sininen kuten viime vuonna. Samoin laitoimme sopivan määrän Kauhavan rotarien jätkänkynttilöitä juhlistamaan isänmaamme 105. itsenäisyyspäivää.

Lokakuussa Kauhavan Sotilaskoti ry juhlisti omaa 90 vuottaan hienolla juhlalla… sotilaskodissa. Kilta vei tervehdyksen, ja tippa linssissä muisteltiin vanhoja, hyviä aikoja. Sotkuhan toimii edelleen kauhavalaisten varusmiesten hyväksi ns. kodittomana sotilaskotina: alokkaille ja muulloinkin saatetaan viedä lomakuljetusten yhteydessä tuotepussi, jossa on monenmoista kivaa.

Ei tämäkään vuosi surutta ole mennyt. Hiljennymme muistamaan Annalan Kassua, joka ahersi Eikan pumpussa killan materiaalin kimpussa. Hän menehtyi lyhyeeseen, ärhäkkään sairauteen alkusyksystä.

Kari Janhunen
Puheenjohtaja

Kokousväki seuraa taustalla, kun puheenjohtaja ja sihteeri laskevat seppeleen muistomerkille ennen killan kokousta.
Kuva: Sakari Passi

Väljästi asettunut kokousväki kuuntelee tarkkaan Kauhavan lukion rehtorin Toni Uusimäen esitystä uudesta koulukeskuksesta.
Kuva: Kari Janhunen

Vasemman puoleinen kuva: Kalliomäen Eikka teki komian taulun Sirkka ja Mauri Kallion kunniamerkeille.
Kuva: Eino Kalliomäki

Oikeanpuoleinen kuva: Sirkka ja Mauri Kallion kunniamerkit saivat arvokkaan paikan Kauhavan Veteraanitalon seinältä.
Kuva: Kari Janhunen

Sotilaskotimme 90-vuotisjuhlakakku oli melkein liian kaunis syötäväksi. Nam että oli hyvä.
Kuva: Kari Janhunen

Huhtikuulla juhlistimme varastokökkää Klemolan koulun kodalla. Savun vieressä istui ja mainioita tarinoita kertoi Annalan Kassu. Syyskuussa saimme suruviestin: Kalervo oli menehtynyt ärhäkkään sairauteen. Kilta kunnioittaa hänen muistoaan.

VIELÄ KERRAN: EDELLEEN ARVOKAS, HYVÄ JA HISTORIALLINEN  !

Teos on itsenäinen jatko-osa vuonna 1993 ilmestyneelle Martti Peltosen kirjoittamalle

historiateokselle.

Mikko Elo

Lentosotakoulun historia 1981 – 2014. Teosta on saatavana Lentosotakoulun Killalta tilaamalla sihteeriltä:

esa.ramakko@gmail.com

20 e/kpl+ postituskulut 10 e/kirja.

Koronan jälkeistä aikaa odotellessa…vieläkin

Tervehdys, kiltalaiseni.

Ei meinaa hellittää, ei. Tämä viheliäinen pandemia tai edes Suomen epidemia. Selitänpä silti, mitä killan elämään on kuulunut viime tiedotteen jälkeen.

Itsenäisyyspäivänä Lentokonepuisto juhlavalaistiin. Fouga sai upean sinisen sävyn. Lisäksi yhteistyössä Kauhavan rotaryklubin kanssa sytytimme kaikkien Lentokonepuiston kohteiden viereen kuhunkin kaksi jätkänkynttilää. Osa oli niin sanottuja Hornetteja eli kaksireikäisiä. Niitä ei tietääkseni kukaan muu maailmassa ole vielä keksinyt. Jos kiinnostaa, niin kannattaa kysellä vaikka minulta, olen myös rotari.

Ihana sininen FM-12 itsenäisyyspäivänä.

Ilmasotakoulu kutsui killat joulukuussa yhteisen työkokoukseen. Olivat keksineet, että päärakennuksen Aquilan aulaan jokainen sotakoulun toimialaan liittyvä kilta saa omaa perinnejoukkoaan ja killan toimintaa esittelevän vitriinin. Meillä on tietty Keski-Suomessakin Lentosotakoulun veteraaneja, killan jäseniä. Heinosen Veikon sain suostumaan kuratoimaan meidän killan vitriinin. Nyanssina mainitsen, että Rinta-Oppaan Alpon perikunta oli toimittanut Hietasen Penalle ”arvoiselleen paikalle asetettavaksi” Kurssiosaston kahvikerhon Pöllöviirin numeron 1, 29.8.1975 – se kuuluu ilmiselvästi tuonne perinnevitriiniin. Sotakoulu toivoi, että kiltojen suunnitelmat olisivat toteutetut 6.3. Ilmavoimien vuosipäivään mennessä. Korona esti juhlalliset avajaiset eivätkä muut killat olleet mitään tehneetkään, mutta Veikko sai meidän oman valmiiksi jo 4.3. Kukaan ei varmasti ylläty, kun sanon, että se on hieno. Kiitos, Vekki. Ilmavoimien vuosipäiväänkin puheenjohtajalle kutsu tuli – perjantain 5.3. etäbileisiin. Jos kiinnostaa, katsokaa killan facesta, miten meni. Siellä on kuvastoa muutoinkin.

Jokaisen Lentokonepuiston kohteen lähelle sytytettiin kaksi jätkänkynttilää.

Tammikuulla tuli tieto, että killan materiaalivaraston sopimus irtisanotaan maaliskuun viimeisenä. Niinpä heinäkuussa aloitettu varaston inventointi sai turbobuustin. Kalliomäen Eikka kiihdytti varaston inventaariota, lajittelua säilytettäviin, hävitettäviin. Samalla uusi hallituksen jäsen Ristaniemen Hannu aloitti uuden varaston etsinnän. Eikan enkelit, Annalan Kassu, Kankaan Matti ja Rantavuoren Pekka sekä ajoittaiset lisäjäsenet Passin Sakari ja Sulkakosken Olli tekivät suuren työn. Pääsin minäkin muutaman kerran mukaan. Hoksasimme pian, että Ilmavoimamuseo saattaa kiinnostua historiallisesti tärkeistä esineistä ja asiakirjoista. Museon johtaja Kai Mecklin kätyreineen kävikin kuorimassa kerman päältä. He tekivät pari tiedustelumatkaa, ja lopulta Ilmasotakoulun kuorma-auto haki ison määrän tavaraa. Hienoa, että hyötykäyttöasemalle ei tarvinnut viedä kuin pari kolme kuutiota kamaa. Sanon kamaa, sillä vaikka sinne viedyllä tavaralla olisi varmasti ollut tunnearvoa ainakin tuhannelle ihmiselle, killalla ei ollut mitään mahdollisuutta säilyttää enää kuin aivan minimimäärä tärkeimpiä muistoesineitä. Osa esineistöstä löysi uuden kodin Lentokonepuiston vitriineistä, osa Karppisen Arin Aliupseerikerholta ja osa Pihlaksen Jannen ”aarreaitasta”.

Tämänkin kevään vuosikokous pidetään korona-ajan rajoitteiden voimassa ollen. Killan hallitus päätti, että kokoustamme lauantaina 22.5. klo 12 alkaen Kauhavalla. Tarkastin juuri tartuntatautien vastuulääkäriltämme, mitä ovat Kauhavan aktuellit kokoontumisrajoitukset. Kokoustilaan otamme siksi vain 20 henkeä. En usko, että tulee ongelmaksi, sillä emme ole vuosikausiin tuota määrää ylittäneet. Jos kokouspaikalle ilmaantuu enemmän ihmisiä, katsotaan sitten kuinka menetellään. Seppele lasketaan, kokoustetaan, käydään jätskillä kuten viime vuonna, illalla emme juhli.

Muistakaa toisianne. Pitäkää yhteyttä ystäviin. Rokottukaa.
Toivotan jäsenistölle oikein mukavaa kevättä ja todella hyvää kesää.

Kari Janhunen
Puheenjohtaja

Killan varasto piti tyhjentää maaliskuun loppuun mennessä

Tammikuussa tuli tieto, että killan pitää tyhjätä varasto maaliskuun loppuun mennessä. Omistaja tarvitsi tilan omaan käyttöönsä.

Eino Kalliomäki karhasi perinnetoimikuntansa hommiin. Loppu on historiaa.

Näyttää pahalta, tuntuu haikealta. Lajittelun pääsääntö: meille, heille, pois. 

Pääsyylliset, Eikan enkelit: Rantavuoren Pekka (vas), Annalan Kassu, Kankaan Matti ja Kalliomäen Eikka. 

Ilmavoimamuseon asiantuntijat tulivat valitsemaan parhaat päältä. Heitä varten vähän jo järjestelimme. Tavarat vaihtoivat paikkaa varaston lattialla koko operaation aikana ainakin viisi kertaa ennen kuin lopullinen ”koti” löytyi. 

Loppusiivous oli pölyistä puuhaa. 

UUDEN HALLITUKSEN JÄSENEN ESITTÄYTYMINEN

Tervehdys!
Selailin eräänä iltana Lentosotakoulun Killan sivuja ja päädyin välilehdelle Säännöt. Pykälässä 2 kerrotaan Killan tarkoitus ja toiminta: ”Kilta toimii Lentosotakoulun perinnekiltana. Toiminnan tarkoituksena on maanpuolustus- ja ilmailuhengen vaaliminen, maanpuolustustietouden lisääminen ja levittäminen ….” Tämä jo riitti pikaiseen päätökseen: tuohon porukkaan haluan liittyä mukaan. Olen ollut nyt Killan jäsen vajaa viisi vuotta ja johtokuntaan minut valittiin toimimaan 2021 vuoden alusta.

Kauhavalla varttuneena lentokoneet ja ilmavoimat olivat läsnä koko lapsuus- ja nuoruusajan. Näkymät taivaalla sekä jylhät äänet olivat arkea ja osa Kauhavaa. Jo ennen kutsuntoja hain vapaaehtoisena Ilmavoimien teknilliseen kouluun. Minut valittiin ja aloitin varusmiespalveluksen Kuorevedellä lokakuussa 1988. Kauhavalle siirryin alkuvuodesta 1989 ja palvelin loppuajan apumekaanikkona 0-hallin korjaamolla, Annalan Kalervon johtamalla Hawkin korjaustelakalla. Mieleenpainuva ja mukava varusmiesaika.

Armeijan jälkeen olen hankkiutunut monenmoiseen maanpuolustukseen liittyvään toimintaan. Kauhavan Reserviläisissä olen ollut mukana aktiivisesti yli 15 vuotta ja Etelä-Pohjanmaan Maakuntakomppaniassa olin 6 vuotta. Kertausharjoituksiin käy kutsu edelleen harvakseltaan ja vapaaehtoisissa harjoituksissa tulee käytyä vuosittain. Ilman harjoituksia ei osaa olla ja käynnit loppuu vasta, kun ei enää huolita.

Työpaikkani löytyy Kauhavan kaupungin konserniyhtiöistä. Toimin toimitusjohtajana kuudessa kaupungin omistamassa tytäryhtiössä, suurimpina Kauhavan Vuokra-asunnot ja Yrityskiinteistöt. Uusimpana projektina on Kauhavan uuden hyvinvointikeskuksen rakennuttaminen. Työ yhtiöissä on mieluista ja monipuolista, haasteita löytyy sopivasti.
Lentosotakoulun Killan hallitustyöskentelyä mielenkiinnolla odottaen,

Hannu Ristaniemi

JÄSENTIEDOTE SÄHKÖPOSTINA !!!

Jäsentiedote tullaan jatkossakin jakamaan ensisijaisesti sähköpostina. Ilmoita siis sähköpostiosoitteesi killan sihteerille Esa Rämäkölle ositteeseen esa.ramakko@gmail.com
Huolehdithan myös jäsenmaksun maksamisen, näin varmistat tiedon saannin killan toiminnasta. Jäsentiedotteet löytyvät myös killan www-sivuilta (www.lentosotakoulunkilta.fi).
SIHTEERIN PUHELINNUMERO ON 040-575 4225.

KOKOUSKUTSU !

LENTOSOTAKOULUN KILTA ry:n VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN KAUHAVALLA Koulukeskuksen auditoriossa
LAUANTAINA 22.05.2021 KLO 12.00 (Jylhäntie 14)
KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN SÄÄNTÖJEN 6.§:ssä MAINITUT ASIAT

Hallitus

VUOSIKOKOUSPÄIVÄN OHJELMA

• 11.45 seppeleen lasku (kirkkomaalla)
• 12.00 vuosikokous (Koulukeskuksen auditorio)

VUOSIKOKOUSJÄRJESTELYT

– Lukion rehtori Toni Uusimäki esittelee uutta koulukeskusta ja Kauhavan lukion toimintaa (vuosikokouksen yhteydessä)
– Koronan vuoksi emme järjestä iltaohjelmaa
– Ei erillistä ilmoittautumista
– Kokoustilassa voimme olla väljästi, mutta suosittelemme silti, että kokoonnumme terveinä

Lentosotakoulun Kilta ry Vuosikokous 22.5.2021

Kauhava

ESITYSLISTA

1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
3. Kokouksen järjestäytyminen
   – puheenjohtaja
   – sihteeri
   – kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
4. Työjärjestyksen hyväksyminen
5. Vuoden 2020 toimintakertomuksen hyväksyminen
6. Käsitellään tilit vuodelta 2020 sekä toiminnantarkastajien lausunto
7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
8. Hyväksytään toimintasuunnitelma vuodelle 2022
9. Päätetään jäsenmaksujen suuruus vuodelle 2022
10. Hyväksytään talousarvio vuodelle 2022
11. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2022
12. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle vv. 2022–2023
    – Erovuorossa: Timo Telen, Sakari Passi, Liisa Salo ja Eino Kalliomäki
    – Hallituksen jatkavat jäsenet ovat Carl-Gustav Karling, Hannu Ristaniemi, Esa Rämäkkö ja Arvo Mäkinen
13. Valitaan toiminnantarkastaja ja heille varamies
    -Nykyiset: Seppo Jaakkola varalla Jukka Aerikkala
14. Kunniajäsenet
15. Muut asiat
16. Kokouksen päättäminen

Lentokonepuiston Fouga sai kohdevalot juuri Kauhavan kaupungin valoviikon aluksi

Koronan jälkeistä aikaa odotellessa…

Tervehdys, kiltalaiseni.

Kirjoitan tätä apeissa tunnelmissa. Korona pilaa ilmapiiriä täyspäiväisesti, mutta kaikkein ikävin uutinen tuli sunnuntaina 18.10. Koko kevään hiipuen sairastanut kiltamme iki-ihana Aune Luoma nukkui pois. Muistelen Aunea laajemmin toisaalla tässä tiedotteessa, mutta pysähdymme jo nyt kunnioittamaan häntä, hänen työtään, hänen muistoaan. Aune siunattiin 30.10.2020 omaisten ja läheisten ystävien saattamana.

Vuosikokous kesäkuun puolivälissä oli historiallinen monessakin mielessä. Pidimme sen koronarajoitettuna, ja paikalla oli vain noin kymmenen henkeä. Lounasta emme syöneet yhdessä ja illalla ei juhlittu, seppele toki laskettiin kirkon vieren muistomerkille. Kokouksen jälkeen kävimme vain jätskikaffella juuri avatulla Lentokonepuiston jäätelökioskilla. Hyvää oli, ja kioski täydentää puistomme vetovoimaa mainiosti. Historiaa kokous teki siinäkin, että johtokunta häipyi menneisyyteen. Patentti- ja rekisterihallitus oli kokousviikon tiistaina lopulta hyväksynyt uudet sääntömme, ja niin johtokunta on nykyään hallitus; säännöt ovat nyt muutenkin modernit. Kokouksen aikana tuli tieto, että Maanpuolustuskiltojen Liitto ry oli valinnut erään kiltamme jäsenen Vuoden Kiltalaiseksi 2020. Samaan aikaan olisi pitänyt olla sekä Helsingissä vastaanottamassa tuota huomionosoitusta että kokoustamassa Kauhavalla.

Lentokonepuisto on aina vain kiinnostava ja kehuttu kohde. Kesän aikana saimme Juhani Ahon vitriiniin asialliset kiitostaulut. Puistoa on esitelty pienryhmille tarkemminkin, mutta suuri yleisö saa ihastella omatoimisesti. Loppukesän lentonäytös toi puistoomme myös uusia ihailijoita: kentälle tulleet näytösvieraat kävivät katsomassa luppoajallaan, ja näytösaikana ”ilmaiskatsojat” kansoittivat puiston. Ei huono. Viime vuoden tapaan syksymmällä osallistuimme kansainväliseen Light up for Mito -tapahtumaan (kohteiden, tällä kertaa vain Jussin vitriinin vihreäksi valaisu) ja Kauhavan valoviikkoon. Valoviikon uutuus ja täydennys koko puistoon oli Fougan saama kohdevalaistus – on muuten komiaa. Jos en ole aiemmin muistanut mainita, niin kerronpa, että kaupungin puutarhuri sanoo Lentokonepuistoa Kauhavan hienoimmaksi puistoksi – siinä on toki omakehua, kun kaupunkihan tuota ylläpitää, mutta kyllä siitä saa kuulla myös killalle kiitoksen.

Yhteistyö Ilmasotakoulun kanssa ilmeni tänä vuonna niin, että kesäkuun alussa vein Luonetjärvelle Smolik-kirjoja ison laatikollisen: saavat käyttää lentorukkilaisten palkitsemiseen sopivalla tavalla. Elokuussa kävin perinteiseen tapaan onnittelemassa ja Sirkka ja Mauri Kallion Säätiön nimissä palkitsemassa valmistuneen 104. Kadettikurssin ilmavoimalinjojen parhaita.

Perinnevastaavamme Eikka ja kumppanit ovat kesän ja syksyn aikana aloittaneet varaston inventointia. Siinä on vielä melkoinen urakka, että saamme roinan pois ja arvoesineet ja -asiakirjat oikeisiin paikkoihin talteen. Intoa on, mutta vaatii muutamien museaalistenkin tahojen tukea, neuvoja, yhteistä aikaa.

Killan tuki lentonäytökselle poiki hyvää: Emma Peuran ainutlaatuiset taideteokset ovat tietenkin olleet kehujen kohteena. Toinen ”hyvä” oli, että saimme näytösjärjestäjältä vastineeksi sen verran pääsylippuja, että niistä riitti vuosikokousväen lisäksi antaa myös Lentokonepuiston päiväkodin perheille ja henkilöstölle. Paikallismedia huomioi tämän. Päiväkotilaiset olivat tehneet meille kiitoskortin, ja kuulimme myös ihanan lentokonelaulun. Ideasta kiitos varapuheenjohtaja Liisalle. Aiemmin jo mainitsin näytöksen aikaisista puistomme uusista ihailijoista – sana kiirii, uusia ihmisiä tulee siellä käymään ja vanhat kävijät tulevat uudestaan. Puisto on kaunis kesäpuisto, ja upea myös pimeässä, valaistuna.

Odotelkaamme joulua ja koronatonta uutta vuotta. Suuri suru Aunea muistaen värittää tätä aikaa, mutta kestämme tämänkin.

Kari Janhunen
Puheenjohtaja

Aune Luoma in memoriam

(23.4.1938-18.10.2020)

Sunnuntaina 18.10. heti kohta puolen päivän jälkeen Telenin Timo soitti: Aune nukkui pois hetki sitten. Aune oli sairastunut vakavasti vajaa vuosi sitten ja vietti viimeiset kuukautensa Villa Pukkilanhovissa, hoitokodissa. Sairaus tiedettiin eteneväksi, mutta nopeus kyllä yllätti. Aune lähti liian aikaisin.

Aune Luoma syntyi 23.4.1938. Killan jäseneksi hän liittyi jo perustamisvuonna 1968. Hän ehti olla jäsenemme yhtämittaisesti noin 52 vuotta. Ilmasotakoulun kirjaston hoitaja Aune Luoma tuli valituksi Ilmasotakoulun killan sihteeriksi vuonna 1992. Sihteerin tehtäviin kuului jo tuolloin myös rahaston hoitaminen. Killan 30-vuotishistoriikissa 1968-1998 kerrotaan valinnan olleen ”erittäin onnistunut. Aunen ehtymätön tarmokkuus ja kokonaisvaltainen asioihin paneutuminen sekä herpaantumaton palvelualttius on saanut vuosi toisensa jälkeen jäsenistön yksimielisen kiitoksen. Esimerkiksi Ilmasotakoulun historiateoksen viimeistelyssä, markkinoinnissa ja myynnissä hänen panoksensa on ollut ratkaiseva.”

Sama tarmokkuus on ilmennyt vielä tuon historiikin aikajänteen yli aina viime vuoden vuosikokoukseen asti, jonka iltajuhla oli Aunen tuorein, jälleen kerran onnistunut järjestelytehtävä. Yhdistyksessämme sihteerin rooli korostuu etenkin, kun myös rahavirtojen vahtiminen kuuluu hänelle. Aune Luoman aloittaessa killalla oli meneillään jo mainittu historiakirjahanke, sen viimeistely. Samoihin aikoihin entisöitiin Smolik-koulukonetta Ilmailumuseolle Vantaalle ja tehtiin siihen liittyvä konetyypin historiaa käsittelevä kirja. Aune Luoma oli kantava voima näissäkin hankkeissa. Kaikki vuosikokoukset ja niihin liittyvät kiltaillat, vuosijuhlat olivat Aunen näpeissä koko sihteerikauden ajan, joka päättyi vasta vuonna 2002. Sen jälkeen hän vielä jatkoi kiltamme johtokunnan jäsenenä. Vuodet 2015 – 2019 hän toimi varapuheenjohtajana, mutta halusi siitä tehtävästä ikänsä takia väistyä, jatkoi toki johtokunnassa. Iltajuhlat hän halusi ja osasi, sai järjestää yhä.

Kiltamme viime vuosien tärkeimpiä saavutuksia on ollut Lentokonepuiston rakentaminen Kauhavalle. Johtokunnan jäsenenä Aune Luoma oli tärkeä peruskivi, luotettava asiantuntija, jatkuvuuden takaaja, perinteen vaalija, kun vuonna 2004 Safir-alkeiskoulukoneen entisöinnistä alkanut projekti on edennyt viimeiseen Fougan nostamiseen jalustalle vuoden 2018 heinäkuussa. Välillä tehtiin Safirille vitriini, pystytettiin Hawk-patsas, rakennettiin uusi vitriini, jonne sijoitettiin Stieglitz-, Viima- ja Pyry-koulukoneet. Pitkä projekti, jota ainoana koko ajan johtokunnan jäsenenä edisti vain Aune Luoma, ”pojat” vaihtuivat ympäriltä moneenkin kertaan. Puisto pysyi Aunen silmäteränä, sillä monesti hänet saattoi tavata vitriinejä lakaisemassa ja ikkunoita pesemässä. Aune Luoma oli täysin ansaitusti arvostetuin kiltamme kunniajäsen.

On Aune Luoman ansiot huomattukin. Hänet on palkittu Ilmasotakoulun Kilta ry:n ansiomerkillä vuonna 1990. Vuonna 1995 hän sai Kilta-ansiomitalin. Puolustusvoimain komentaja myönsi kirjastosihteeri Aune Elsa Luomalle Sotilasansiomitalin 4.6.1998. Ilmavoimien Kiltaliiton kiltaristi Aune Luomalle annettiin vuonna 2002. Seuraavana vuonna kiltamme huomioi hänet Ilmasotakoulun killan standaarilla. Aune on saanut Ilmavoimien Kiltaliiton standaarin vuonna 2006 ja Maanpuolustuskiltojen Liiton standaarin vuonna 2009. Korkein kunnianosoitus osui Auneen vuonna 2017, 49 kiltavuoden ja 25 työntäyteisen johtokuntavuoden jälkeen: tasavallan presidentti antoi hänelle Suomen Leijonan Ritarikunnan Ansioristin.

Toukokuun yhdeksäntenätoista tänä vuonna Maanpuolustuskiltojen liitto myönsi Aunelle Maanpuolustus – yhteinen asiamme -mitalin puualustalla hänen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta vapaaehtoisesta maanpuolustus- ja kiltatyöstään. Sain viedä laatan hänelle kesäkuun alkupäivinä Villa Pukkilanhoviin. Tapasimme koronarajoitusten takia pihan patiolla. Aune oli pirteä kuin peipponen, puhuminen vain oli hiukan hankalaa. Haikeat jäähyväiset jätin.

Kirjastonhoitajan taidolla ja tarmolla Aune oli tärkeä vaikuttaja Kauhavan kirjastolautakunnan puheenjohtajana silloin, kun tänne puuhattiin uutta kirjastoa. Upea siitä tulikin. Olisikohan tulevan kirjastoremontin yhteydessä aika kaivaa historiaa esiin ja muistaa Aunen panosta tähän aikaansaannokseen esimerkiksi nimeämällä kirjasto tai jokin sali hänen nimeään kantamaan.

Aune Luoma oli energinen, aikaansaava, määrätietoinenkin. Kaunis. Mukava. Moni jää häntä kaipaamaan.

Kilta muistaa ja kunniottaa Aunea sekä osoittaa lämpimät surunvalittelut hänen avopuolisolleen ja muille läheisille.

Kari Janhunen
Puheenjohtaja

Puheenjohtajamme Kari Janhunen palkittiin Vuoden 2020 kiltalaisena

Maanpuolustuskiltojen liitto ry (MPKL) palkitsi liittokokouksessaan 13.6.2020 Lentosotakoulun kilta ry:n puheenjohtajan, eversti evp Kari Janhusen Vuoden 2020 kiltalaisena. Tämä valtakunnallinen tunnustus myönnetään vuosittain yhdelle kilta-aktiiville, ja palkitseminen perustuu asianomaisen toimintaan edellisenä vuonna.

Kari Janhunen on toiminut Lentosotakoulun kilta ry:n johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2018 alkaen, ja sitä ennen johtokunnan jäsenenä vuosina 2016 – 2017.

Janhusen johdolla kilta oli vuonna 2019 osallisena lukuisissa tapahtumissa. Hän mm. hoiti lentokonepuiston valaisemisen Light up for Mito –tapahtumaan ja Kauhavan valoviikoille yhteistyössä Tuomas Lahdenperän kanssa.

Kansalaisopiston ja Kauhavan kaupungin kumppanina Janhunen ideoi tammikuulla 2020 pidetyn tilaisuuden, jossa esitettiin dokumentti ”Lentäjän sotaa” sekä kuultiin sotakamreeri Raimo Salon luento ”Hanssin Jukan ihmeellinen elämä”.

Janhunen oli aktiivisesti mahdollistamassa lentokoneaiheisen muraalin toteuttamista Kauhavan rautatieaseman läheisyydessä olevaan viljavaraston seinään. Muraalin maalasi nuori kauhavalainen taiteilija Santeri Salomaa. Hanketta tukivat myös Kauhavan Säästöpankin kulttuurisäätiö ja Kauhavan kaupunki.

Janhusen aloitteesta laitettiin vireille muistolaatan tekeminen Lentosotakoulun viimeiselle koulutuslennolle osallistuneista. Muistolaatta asetettiin entisen Lentosotakoulun kakkoshallin seinään toukokuussa 2020 aikaisemman, ensimmäiseen koulutuslentoon liittyvän muistolaatan viereen. Muistolaatan valmistivat Hannu Lehtinen ja Simo Lavonen.

Loppuvuodesta 2019 kilta sai pyynnön osallistua Kauhava Airshow 2020:n osallistujille annettavan muistolahjan hankintaan. Janhunen neuvotteli muistolahjasta kauhavalaislähtöisen nuoren taitelijan Emma Peuran kanssa. Lopputuloksena syntyi grafiikkateos, jossa on kuuden Kauhavan taivaalla historian saatossa lentäneen sotilaskoneen profiilit. Kilta haki ja sai muistolahjan kustannuksiin tukea Sirkka ja Mauri Kallion säätiöltä.

Liiton mukaan Janhunen on toiminnallaan tehnyt Lentosotakoulun kiltaa tunnetuksi, kuten myös killan toteuttamaa Kauhavan lentokonepuistoa. Lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin Janhunen on esitellyt puistoa eri tahoille.

Janhunen on toiminnassaan Lentosotakoulun kilta ry:n puheenjohtajana hyödyntänyt esimerkillisesti laajoja verkostojaan ja näin osallistanut lukuisia henkilöitä toimimaan killan ja yhteisen hyvän eteen. Vaikka huomionosoitus oli nimenomaan kiltamme puheenjohtajalle, voimme me muutkin Lentosotakoulun kiltaan kuuluvat olla ylpeitä kiltamme aktiivisuudesta ja aikaansaannoksista.

MPKL ry:n liittokokous osui samalle päivälle oman kiltamme vuosikokouksen kanssa, minkä vuoksi Janhunen ei päässyt henkilökohtaisesti vastaanottamaan huomionosoitusta Helsinkiin. Ilmavoimien kiltaliitto ry:n puheenjohtaja Juha Suonperä toimitti palkintolautasen ja kunniakirjan Kauhavalle, missä Lentosotakoulun kilta ry:n hallitus 11.9.2020 järjesti vuoden kiltalaisen kunniaksi pienimuotoisen juhlatilaisuuden ja palkinto päätyi saajalleen.

Komiat-lehti kertoi, mitä kilta ja Emma Peura saivat aikaan

Lentosotakoulun Kilta Ry lahjoitti Kauhavan Wanhanajan Lentopäivät ry:lle kauhavalaislähtöisen Emma Peuran grafiikkaa annettavaksi elokuun lopun lentonäytösosallistujille muisto- ja kiitoslahjaksi.
Teos kuvastaa sotakoulun Kauhavan vuosia. Kaikki kuusi konetta ovat olleet täällä käytössä. Ylin kone, Hawk,on kullattu, sillä sillä nyt juhlitaan sitä, että Hawk on ollut Suomessa 40 vuotta. Vedoksia on vain 60 kappaletta.
Kuva: Kari Janhunen